Osakekorin kasaus strategiamuutokseen alkaa

everystockphoto.com - cc @ brokenarts

Olen kypsytellyt ajatusta muuttaa ydin-satelliitti -mallin strategiaani toiseen suuntaan. Muutos ei tule todennäköisesti vielä kouluaikanani, sillä olen linjannut tulevan strategian osakekorin kooksi kaksikymmentä osaketta kerrallaan vuoden pitoajalla. Korin tarkistus tulisi kerran vuoteen, jolloin kriteerit käydään läpi ja ne jotka eivät läpäise seulaa, karisevat joukosta. Hyvänä puolena pidän tässä muutoksessani

• ennen kaikkea sitä asiaa, että minulla on vielä hieman aikaa oppia lisää
• backtestata strategiaani tai useampaa (olen tehnyt tätä ilmaisohjelmilla)
• tehdä varma sekä looginen toimintasuunnitelma
• avata uusi salkku uuden osakevälittäjän kautta
• ja kartuttaa varallisuutta riittävästi aloitusta varten

Ajattelin aloittaa siinä mielessä matalalla profiililla, etten avaa ihan kaikkea, varsinkaan kun koko strategia ei siirry käytäntöön vielä. Yleisellä tasolla olen päättänyt, että strategia on joko kaksi- tai kolmifaktorimallien mukainen, sillä ne ovat todistetusti tuoneet ylituottoa markkinaan verrattuna. Esimerkiksi Allen ym. (2009) toivat esille, että on olemassa joskus laajoja sekä merkittäviä eroja tuotossa isoillakin (tutkijat käyttivät DJIA-indeksistä kolmeakymmentä suurta yritystä) yrityksillä, kun niitä luokitellaan kvantiilien välillä. Tämän ei pitäisi olla mahdollista. 

Tuleva strategia ei ole varmasti itsessään mitenkään mullistava; tieto arvosijoittamisen ja parin muun anomalian ylituotoista on kaikkien tiedossa. Juuri kenelläkään ei ole kuitenkaan sitkeyttä yrittää hyödyntää anomalioita läpi vuosien, koska joukkoon saattaa sattua matalatuottoisia vuosiakin. Pidän jonkinmoisena ohjenuorana sanontaa keep it simple, sillä omistajaystävälliset, taloudellisesti vahvat käänneyritykset (joita esim. Piotroskin pisteytys etsii) ovat hyviä edelleenkin. Tämän tietävät kaikki, mutta harva siirtyy ajatuksista käytännön sijoitustekoihin.

Blogiani enemmän lukeneet voivat arvaillakin, että Piotroskin F-Score pisteytys saattanee olla eräs osa omaa faktorimalliani. Tulen käyttämään osakekorin laadinnassa maksullista verkosta löytyvää skreenauspalvelua, jonka työkalujen sekä taustalla olevan tietokannan uskon olevan laadukasta tasoa. Työkalun on oltava kunnollinen ja laadukas, sanoin pappa-vainaa. Koska tällaisen työkalun käyttäminen maksaa, olen päättänyt olla sen myötä jakamatta tarkkaa tietoa siitä millä perustein valitsen osakkeita salkkuuni ja mitä osakkeita sinne ylipäätään valikoituu. Tosin tähän viimeksimainittuun teen sellaisen poikkeuksen, että muutamia salkkuosakkeita voi päätyä blogiini julkaistavaksi, sillä haluan pitää yllä ja kehittää omaa yritysanalyysin tekemistäni. Olen edelleen luottavaisena siinä uskossa, että tämän kaltaiset sijoittamiseen menevät maksut voi täyttää veroehdotukseen "sijoitustoimintaan liittyvinä kuluina" ja yrittää saada niitä hyväksiluettua omassa verotuksessa. Olenhan oikeassa? Veroehdotusta en ole koskaan rukannut ja verosuunnittelua minun ei ole ollut tarpeen oikein vielä harrastaa, ennen tätä.

Tämän kaiken salakähmäisyyden lukeminen voi tuntua höpsöltä. Kirjoitin ajatukseni tänne kuitenkin päiväkirjamaisesti muistuttamaan itseäni tästä mielenmuutoksesta. Haluan korostaa, että jatkan sijoitus- ja säästämistoimintaani edelleen samalla tavalla, kunnes valmistun opinahjostani. Eli kunnes saan pääomia riittävästi tulevan strategiani toteuttamiseen ja riittävän laajaan hajauttamiseen.