Näytetään tekstit, joissa on tunniste holdari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste holdari. Näytä kaikki tekstit

tiistai 1. tammikuuta 2013

Tilinpäätös: 1-12/12

Sijoitusvuosi 2012 -tiellä kasvamista

On aika paketoida sijoitusvuosi. Olen kohtuullisen tyytyväinen, mutta on monta asiaakin, mitä haluaisin tehdä toisin. Haluaisin ennen kaikkea oppia lisää.

Salkun tuotto vuonna 2012: +14,6%

-josta osakkeiden arvonnousu edustaa: +4,7%
-ja josta osinkotulot sekä pääoman palautukset: +9,9%





Helposti voidaan siis tiivistää, että osingot kannattelivat salkkuani. Samaan aikaa Helsingin pörssin tuottoindeksi OMXHGI nousi +11,03 %, joten löin tämän nokiavetoisen indeksin. Yllä suuntaa antava käppyrä, sillä tuosta puuttuu Seligson Global Top Brands ja S-osuudet. Hyvää kehitystä näimme Orionilta, ja se ei tulekaan jäämään pelkäksi tähdenlennoksi. Analyytikot odottavat jopa -11% tulospudotusta tälle vuotta, mutta olen melko varma, että tältä vältytään. Fiskars laajenee yritysostolla, ja tämän kaupan pitäisi alkaa näkyä vahvistuneena taseena heti alkuvuodesta. Automodularin kohdalla olen edelleen kiirastulessa pörssihinnan madellessa ja sijoittajien pelätessä ensi vuonna päättyvää aliurakointisopimusta. S-osuudet tulevat tekemään minulle sen verran mojovaa, varmaa tiliä, että niitä en edes mieti kummemmin. Seligsonin brändirahasto on sen sijaan "hätävarani", sillä sinne siirrän rahaa, mikäli en löydä sijoituskohdetta käteiselle.


Minä sijoittajana

Olen nyt jo noin parin vuoden ajan käyttänyt lähes joka päivä aikaani opiskelemalla sijoittamista, taloutta, taseita, tilinpäätöksiä, analyysiä ynnä muuta, niin samalla ajatusmaailmassa tapahtuu muutoksia; mikä on järkevää, mistä sijoittamisesta minä hyödyn eniten? Olen ollut todennäköisesti aina arvosijoittaja, enkä sitä perusasetusta tule muuttamaan. Minulla on kärsivällisyyttä säästää ja odottaa. Listaan muutamia mahdollisia strategioita, joilla sijoitusurani todennäköisesti jatkuu:

  • Passiivinen osakepoimija. Olen mieltänyt itseni ennen kaikkea tällaiseksi sijoittajaksi koko ajan. Toki minulla on salkussani ydin ja sitä myöten indeksituotteita, mutta olen pitänyt satelliittien painon noin 70 %:ssa. Tuntuu turvalliselta jatkaa samalla linjalla skreenaten jonkin verran osakkeita, mutta kuitenkin antaa indekseille oma sijansa. Tämä vaatii myös vähemmän aikaa (mikä on minulle tärkeää), mitä potentiaalisesti parempituottoinen aktiivinen osakepoiminta olisi. Olla siis aktiivinen etsijä, passiivinen pitäjä.

  • Siirtyminen indekseihin vahvemmin. Mikä olisikaan sen turvallisempaa? No, ehkä pitkät korot ja muut sellaiset. Tässä pysyisin kuitenkin lähes indeksituoton perässä näkemättä itse juurikaan vaivaa. Kuukausittaiset tilinsiirrot indeksirahastoihin olisivat todennäköisesti valintani. Tämä suuntaus saattaa tulla jossakin vaiheessa kyseeseen, kun elämän oikeat ruuhkavuodet saattavat olla vielä edessä.

  • Radikaali strategian korjaus. Tiedetään, orjallinen oman stragian noudattaminen ja sitkeä säästäminen vaurastuttaa varmimmiten, mutta netistä löytyy skreenereitä esimerkiksi negatiivisen enterprise valuen yhtiöiden löytämiseen. Tämä olisi valinta arvosijoittamisen puolesta, sillä esimerkiksi yritysostaja lähestyy ostokohdetta tästä perspektiivistä.
Enterprise Value = Market Capitalization + Total Debt - Excess Cash 
Toinen vaihtoehto voisi olla esimerkiksi täysin kvantitatiivinen lähestyminen itse Benjamin Grahamin mukaan. Saatan joskus allokoida käteistä tähän pelaamiseen, jos en koko strategiaa uskalla pohjata noihin.


Vertailuindeksin korjaus ja TWR-seuranta

Vaihdan uudeksi vertailuindeksikseni 1.1.2013 alkaen OMXH Benchmark Cap Gross Indexistä (OMXHBCAPGI) sekä FTSE All World Indexistä (AW01) lasketun mediaanin. Vertailuindeksi saa pistemääräkseen aloituspäivänä 100. Tuottohistoria-sivulta löytyvä ensimmäisestä sijoituksestani alkanut osakkeiden arvonmuutoksia seuraava arvohistoriakäyrä on ollut alusta saakka aika-painotettua TWR-seurantaa. Nyt ryhdyn tekemään myös salkkuni koko tuottoa mittaavalle tuottokäyrälle, Gross indexille.

Vaihdoin indeksiä lähinnä siksi, että Helsingin pörssin yleisindeksi OMXHPI ei ole painorajoitettu, ja näin ollen Nokia suurella markkina-arvollaan on liian painava indeksille ja vaikuttaa yksittäisenä osakkeena indeksiin enemmän kuin yhtiöt voivat tehdä painorajoitetussa Benchmarkissa. OMXHBCAPGI on kehittetty juuri sijoitustoimintaa varten, ja se kuvastaa kohtuu hyvin tasapainoista ja hajautettua sijoitusta Suomen markkinoille. Se sisältää saadut osingot bruttomääräisenä ja takaisinsijoitettuna. Koska salkkuni sisältämiä yhtiöitä on myös Aasiassa, Etelä-Amerikassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa, jouduin valitsemaan myös jonkin jonkin yleispätevämmän indeksin. Yksi sellainen voisi olla Financial Timesin ylläpitämä All World Index AW01. Koska indeksit ovat lähtöarvoiltaan (AW01 starttaaa korkeamalla pistemäärällä) erisuuruisia, niin lasken indekseistä vinon poikkeaman vuoksi mediaanin enkä keskiarvoa.

Tehdäkseni salkusta viimeisen päälle vertailukelpoisen, alan pitää vuoden alusta myös aika-painotettua TWR-seurantaa. Velkavipuakin houkuttelisi käyttää, mutta saas nähdä mille sitä alkaa tässä tammirallia odotellessa.

Vuosi 2013


Olen edellä säästötavoitettani jopa kuusisataa euroa. Tänä vuonna on kuitenkin suunniteman mukaisesti tarkoitus kaksinkertaistaa salkun arvo, eli osakesäästämisellä saatu pääoma. Huh, ei auta kuin tehdä reippaasti hommia. Se tarkoittaa useita lisäostoja ja salkun allokaation laajenemista. Kim Lindström tsemppaa sijoittajia siihen, että he opettelisivat tunnistamaan trendiä. Moukkamainen veikkaukseni onkin, että olemme taas erään nousukauden alkuvaiheessa. Uusia yrityksiä on varovasti listautumassa pörssiin, uusia sijoittajia ja säästäjiä houkutellaan osakemarkkinoille, keskuspankit ovat laskemassa liikkelle lisää rahaa, jenkkilän velkakattoa saadaan korjattua ja uskottava korjausliike tehdään. 

Olen liian kiinnostunut yritysanalyysista; se vie melko paljon aikaani. Haluan oppia tutkimaan tasetta kunnolla, joten tiedän erään kotiläksyn vuodelle 2013. Katsotaan vuoden päästä kuinka olen onnistunut tässä opiskelussa.

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Osakkeet: markkinajohtajat jyräävät!

Tein kesäkuun alkupuolella Eristyspotilaille oman listan, johon listasin itseäni kiinnostavia osakkeita. Samaan aikaan tein Reuters Markets -sivustolle oman portfolion, johon ostin kutakin firmaan suunnilleen yhtäläisillä painoilla. Tässä salkun tulos ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen, olkaa hyvät:






Vertailuindeksinä toimii Dow Jones Industrial Average -yleisindeksi. Onko raha paennut turvallisiin osakkeisiin, vai ovatko kyseiset firmat muuten vain niin guruja luomaan omistaja-arvoa hankalina talousaikoina?






Tarkastellessa yksittäisiä osakkeita toteamme Sampon, Seadrillin ja Tescon kehittyneen vahvimmin. Täytyy silti muistaa, että kyseessä on vasta kolme kuukautta ja oma sijoitushorisonttini on osakkeessa kuin osakkeessa vähintään useita vuosia. Mukava alkupala tämä silti on itselleni. Tuntuu, että valitsemani polku arvosijoittamisen liepeillä fundamentteja tutkien ei välttämättä ole tuhoon tuomittua taustapeiliin vilkuilua...

keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Bulls make money, bears make money but pigs get slaughtered



"Heitetäänkö noppaa?"
Vanha Wall Streetin viisaus kertoo, että sijoittaminen voi olla tuottoisaa ajoista riippumatta. Lääkärin taidot, aika ja ymmärryskään ei riitä silti shorttaamiseen, myyntiturbowarranteihin, futuureihin sun muihin vivutettuihin bisnesihmeisiin, joten lääkäri pysyköön stetoskooppinsa äärellä ja ihmetelkööt maailman menoa.


Raha kaikkoaa euroalueelta



Ei tarvi olla suurikaan sijoittajaguru näinä päivinä, että tajuaa jonkin olevan finanssimaailmassa pielessä. Raha etsii kovasti turvallisempia asuinpaikkoja. Kriisit, dipit ja kaikki mahdolliset hinnoitteluhäiriöt tarjoavat ostopaikkoja yhdelle jos toiselle pitkäjänteiselle sijoittajalle, eikä holdarilla tarvitse olla edes kovin taitava osuakseen tuottavaan ostoon. Sijoittaja voisi olla vaikka tikkaa heittävä apina.



Tuntemattomammilta reuna-alueilta sijoitukset allokoidaan uusille maisemille, jolloin pienet periferiapörssit kärsivät valuuttavirtojen uusista suunnista ja huolimatta itse pörssin yritysten tuloskunnosta. OMXH päälistan tuloskehitys on kolkutellut jopa vuoden 2009 pohjia, tosin tänä päivänä on huomattavissa piristystä EKP:n Mario Draghin toimien ja G7-maiden lupaamien toimien vuoksi.


Validina, isona vertailuindeksinä voisi pitää S&P 500 -indeksiä, joka on kehittynyt jokseenkin myönteisemmin. Kyseisen indeksin kehitystä on rasittanut EMU:n ongelmat, joten voi vain kuvitella kuinka jenkkilän isojen firmojen kurssikehitys paljon parempaa olisi voinut olla. 






Alla vielä Euro STOXX 50 -indeksin kehityskulku viimeisen viiden vuoden ajalta. Indeksin muodolla on suuri analogia kotoisen pörssimme vastavaan kuvaajaan, mutta eipä itse muotojen, varsinkaan menneiden sellaisten, kannata antaa liikaa rassata aivokuorta. Sekään ei näytä kovin hemaisevalta; esimerkiksi kyseistä indeksiä seuraavaan ETF:ään sijoittaneet eivät ole viidessä vuodessa saaneet juuri muuta tuottoa kuin osingot. Se ei tietenkään holdaria vielä hätkäytä, mutta laittaa varmasti miettimään, että oliko kyseinen indeksiosuusrahasto sopiva valinta salkun ytimeen tai muuten vain pitkäaikaiseksi sijoitukseksi...




p.s. En edelleenkään tiedä mikä voisi olla sopiva vertailuindeksi salkulleni. Millä keinoin olette valinneet oman benchmarkkinne?