Tunnusluvut tutuiksi: käyttökate

Eittämättä maailma ei ole vieläkään valmis ja niinpä päätinkin jatkaa tunnusluvut tutuksi -sarjaa. Suurimmalle osalle tietysti tämä tulee vain kertaukseksi; vuoro on tällä kertaa kannattavuutta mittaava tunnusluku, jonka ymmärtäminen on kaikille tarpeellista, vaikka tämä ei lieneekään niitä käytetyimpiä.

Käyttökate on vakiintunut suomalaisessa kirjanpitokäytännössä suomalaiseksi vastikkeeksi englannin kielisestä termistä EBITDA (Earning Before Interest, Taxes, Depreciation, Amortization). Se kuvaa yrityksen varsinaisen liiketoiminnan tulosta ennen rahoituseriä, veroja ja poistoja. Toisaalta käyttökatteella tarkoitetaan myyntikatteen ja kiinteiden kustannusten erotusta. Myyntikate (eli katetuotto) saadaan puolestaan vähentämällä yrityksen myyntitulosta muuttuvat kustannukset. Sana "kate" viittaa yksinkertaisuudessaan siihen, että kuinka suuri määrä rahaa (tai osuus liikevaihdosta) jää kattamaan yrityksen muita kuluja. Käyttökate kertookin oivasti paljonko yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen omat toimintakulut. Paljon porua herättänyt STX Finlandin Suomen valtiolta pyytämän tuen evääminen voidaan nähdä uudessa valossa tarkastelemalla yritystoiminnan kannattavuutta; käyttökate on ollut noin 5 miljoonaa EUR pakkasella useiden vuosien ajan.

Laskeminen

Käyttökate = liiketulos  + poistot ja arvonalentumiset

Käyttökateprosentti = ( käyttökate / liikevaihto ) * 100

Tulkinta

Käyttökatteelle ja käyttökateprosentille ei voi myöskään antaa mitään yleispätevää raja-arvoa, vaan vertailua on tehtävä toimialan sisällä ja edellisiin vuosiin. Sen taso riippuu hyvin pitkälti toimialasta ja sen pääomarakenteesta. Toisaalta käyttökatteen riittävyyttä tulee arvioida myös ottamalla huomioon yhtiön voitonjakopolitiikka, lainanhoitokuluihin kuluva kassa sekä käyttöomaisuuden poistovaatimukset. Liikevoitto eli EBIT ottaa paremmin huomioon toimialojen väliset erot, sillä se mittaa liiketoiminnan tulosta vain ennen rahoituseriä.

Hyödyntäminen

Ohjearvoja eri toimialoilta:

Kauppa	2 - 10 %
Palvelut	5 - 15 %
Teollisuus	10 - 25 %

Eräs yleinen fundamentti, jonka näkee vilahtavan ajoittain, on EV/EBITDA. Olen mieltynyt tähän tunnuslukuun, sillä se on eräs yritysostajan työkalu, jota hän käyttää lähestyessään ostokohdetta, sillä yrityskaupassa kohdeyhtiön velat siirtyvät ostajan vastattaviksi. Kyseisessä tunnusluvussa yrityksen velaton arvo (eli yritysarvo, Enterprise Value) jaetaan käyttökatteella. Näin se kertoo ostajalle kuinka monessa vuodessa yritys maksaa sijoituksen tai yritysoston takaisin, mikäli käyttökate pysyisi ennallaan. Toinen muunnos EV/EBIT on myös käyttökelpoinen; se on P/E-lukua laaja-alaisempi ja häiriöttömämpi mittari, koska liiketulos (EBIT) otetaan ylempää tuloslaskelmasta kuin nettotulos (EPS). Arvoyhtiöillä EV/EBITDA-luku on yleensä keskimääräistä matalampi johtuen madaltuneesta yritysarvosta ja/tai kohonneesta käyttökatteesta.

lähde: manhattaninfidel.com

Susi on käynyt tekemässä tämänkin tunnusluvun kohdalle kuopan, ja se tarkoittaa sitä, että yrityksen joko omistavat (esim. Seadrill) tai vuokraavat tuotantovälineitään (esim. öljy-yhtiöt Seadrillilta). Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli Exxon on vuokrannut Seadrillilta tender rigin, niin Exxon joutuu kirjaamaan kulun käyttökatteen yläpuolelle vuokrakuluihin (pumpattavasta öljystä saatavaa tuloa pienentäen), kun taas Seadrillin omistamista tuotantovälineistä kulukirjaukset täytyy ohjata tuloslaskelman poistoihin/rahoituskuluihin. Tällöin Seadrillilla kuuluisi olla korkeammat kateluvut, sillä yhtiö omistaa itse tuotantovälineensä ja kaluston kulu ei rasita liiketulosta tuota kautta. Tämähän ei luonnollisesti tarkoita sitä, että Seadrill olisi automaattisesti parempi yritys kuin Exxon. Jotkut lisäävät tunnusluvun kylkeen vuokran (käyttökate + vuokra), jolloin edellämainittu kuoppa on peitetty.

Esimerkkejä omasta salkusta: AM vs. FIS1V

Fiskarsia on moitittu usein sen kehnosta käyttökatteesta. Yhtiön Q3 Interim Report antaa osviittaa, mistä on kyse:

Actuals in M €			Estimates in M €
Fiscal Period December	2009	2010	2011	2012	2013	2014
Revenue	663	716	743	746	763	789
Operating income (EBITDA)	68,1	95,3	83,6	85,9	88,1	94,6

Laskemalla käyttökateprosentin kolmelta viimeisimmältä raportoidulta vuodelta saadaan luvut (68,1/663 *100 =) 10,3%, 13,3 % sekä 11,3%. Viime vuodelle odotettiin 11.5% käyttökateprosenttia, joista keskiarvoksi saadaan 11,6 %, mitä voidaan pitää mainiona kaupan/kulutustavara-alan firmalle. Fiskarsin kohdalla tulee muistaa yhtiön hyvin merkittävä Wärtsilä-omistajuus, mikä tuo rahavirtaa osinkojen muodossa joka vuosi Fiskarsin taseeseen.

Alla oleva data Automodularin muutamasta vuodesta antaa meille lisää laskutehtäviä.

Fiscal Year Ending Dec 31 2011	2011	2010	2009	2008	2007
REVENUE AND GROSS PROFIT
Total revenue	80	88	75	83	100
OPERATING EXPENSES
Cost of revenue total	59	73	58	69	81
Selling, general and admin. expenses, total	3.93	4.08	1.79	2.62	2.73
Depreciation/amortization	--	--	7.23	5.13	4.10
Unusual expense(income)	(0.13)	3.13	4.35	10	0.46
Other operating expenses, total	--	--	--	--	--
Total operating expense	64	81	72	88	89
Operating income	17	7.11	3.44	(4.82)	11

Koska Operating income tarkoittaa joko EBIT tai EBITDA-lukua, riippuen siitä mistä operatiivisen toiminnan kulut (OPEX = operating expenses) on laskettu, niin yllä olevasta taulukosta huomaamme sen ynnäävän OPEX:iin myös depreciation/amortization-komponentin (tarkoittaa poistot/arvonalennukset). Kyseessä olevan operating income on siis EBITDA-luku.

Vuodelta 2011 voidaan laskea 17/80 = 21,3 % käyttökatemarginaali ja edeltäviltä vuosilta 8,1%, 4,58%, 5,81%, 11%, joista keskiarvoksi saadaan 10,16% vuosittainen käyttökateprosentti. Suhteuttamalla tuo teollisuuden alan 10-25% vaihteluväliin, voidaan todeta, ettei AM niin etevä olekaan. Trailing Twelve Months, TTM-luku on kuitenkin tasoa EBITDA 29,5 / REVENUE 111 = 26,58%, joten noususuunnassa ollaan.

Pelkkää käyttökatetta arvioimalla voisi siis olettaa Fiskarsin olevan mieluisampi ostos pitkäaikaiselle sijoittajalle kannattavamman liiketoiminnan vuoksi, mikä voi yllättää monen lukijankin.





Nöyrin mielin kiittäen seuraavia sivustoja opettavaisesta tiedosta, josta blogimerkinnän sisältö on koottu:

http://www.investorwords.com/1632/EBITDA.html
http://www.kauppalehti.fi/balance/ohjeet/evebit-luku/20110365693
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6kate
https://eportti.tietopalvelut.com/oppaat/screens/sattunnusluvut.htm
http://www.investopedia.com/terms/e/ebitda.asp

Tunnusluvut tutuiksi: ROE

Kolmen esittelemäni tunnusluvun kolmiyhteys. Teknik, sano veli ku rautakangen näki.

Aikomukseni sivistää itseäni opiskelemalla muutamia tärkeitä ja piensijoittajan kannalta keskeisiä tunnuslukuja jatkuu tällä kertaa erään lempitunnuslukuni parissa. Ei sillä, etteikö sijoitusoppi, mikäli sitä pystyn antamaan, olisi tärkeää kenelle tahansa rahojansa säilytyskohdetta miettivälle; olen tyytyväinen mikäli pieni kertaus hyödyttää sinuakin! :)


Nyt alamme purkamaan osiin ROE-tunnuslukua (Return Of Equity), minkä näkee usein suomennettavan oman pääoman tuotoksi. Se on mittari, jokaa kuvaa juuri sitä suhteellista tuottoa, johon sijoittaja on rahansa osakkeessa laittanut, eli sijoitetun oman pääoman tuottoa. Kyseinen tunnusluku voidaan kategorisoida kannattavuutta mittaavaksi tunnusluvuksi. Muita voivat olla esimerkiksi liiketoiminnan laajutta mittaavat luvut (liikevaihto ym.), vakavaraisuus (omavaraisuusaste), maksuvalmius (D/E) sekä pörssihinnasta laskettavat arvostusluvut (P/E; P/B).


Blogistiveli Warren on sivunnut myös tunnuslukua kirjoittaessaan Dupontin mallista osakkeen arvonmäärityksessä, joten tsekkaa hänenkin näkökulmansa!



Laskeminen. ROE voidaan laskea eri tavoilla, ja tämän laskutavan päättää itse laskija tai tunnusluvun käytön tarkoitus. Kyseessä on kuitenkin eräs tärkeimmistä tilinpäätöstunnusluvusta. Alla useita tapoja laskea ROE. Ne ovat keskenään yhtä päteviä, sillä kaava muuttuu vaihtamalla samaa asiaa tarkoittavia muuttujia päittäin. Mielestäni ensimmäinen ja viimeinen ovat helpoimmin ymmärrettäviä, joten suosin itse niitä. Tilinpäätöksissä suositaan laskukaavaa

  ROE = nettotulot (tuloja verojen ja rahoituskulujen jälkeen) / osakkeen omistajien pääoma 

tai

=100 * (nettotulos (12 kk)/oma pääoma + varaukset + arvostuserät)

tai

=100 * [(tulos ennen satunnaisia eriä - tilikauden verot)/(oma pääoma + vähemmistöosuus + varaukset (keskimäärin vuoden aikana))]. 

tai

= (nettotulos / myynti) * (myynti/varat) * (varat / oma pääoma)

tai

= tulosmarginaali * pääoman kiertonopeus * taseen pääomarakenteen vipukerroin 

Tulkitseminen. ROE on hyödyllinen tunnusluku vertaillessa saman toimialan yhtiöiden kannattavuuksia keskenään; yleispäteväksi sorteeraajaksi tästäkään ei siis ole. Tunnusluku pyrkii ylläolevien laskukaavojen mukaisesti kertomaan sen, että kuinka hyvin yhtiö on pitänyt huolta yhtiöön sijoitetuista (osakkeen)omistajien pääomista. Se siis osoittaa, että kuinka pääomille on kertynyt tuottoa vuoden aikana. Nyt ROE:n arvo tulee esiin, kun sitä käyttää lisävertailuna yhdessä P/B:n kanssa, sillä yhtiötä saatetaan joskus myydä alle tasearvonsa (P/B alle 1). ROE:en verratessa saattaakin osoittautua, että matala arvostus johtuu jopa negatiivisesta oman pääoman tuotosta.

Sudenkuopat

Tämäkään tunnusluku on osaamattomissa käsissä pahimmillaan harhaanjohtava. Sijoittajan täytyy tietää, minkälainen laskukaava ROE:n laskennan taustalla on ollut, sillä siihen tavallaan piiloutuu velkakomponentti, mikä vipuaa joskus ROE:ta pettävän hyvännäköiseksi. Velkakin voi olla yritykselle joskus hyvä asia, mutta jos korkea oman pääoman tuotto, eli ROE, on siitä johtuvaa, muuttuu tunnusluku vähemmän tärkeäksi. Liika velkahan vain kuormittaa yhtiötä ja altistaa sen suuremmille riskeille.

Katso siis laskukaavoja, että miten ROE:ta on mahdollista kasvattaa tai pienentää. Mieti sen jälkeen, että miksi juuri oman yhtiösi kohdalla jokin ROE:n osatekijöistä on muuttunut, niin saat suuntaa tulevan tarkasteluun. Jos esimerkiksi tulosmarginaali alkaa pikkuhiljaa pudota, voi se olla merkki siitä, että yhtiösi kohdalla sen hinnoitteluvoima on laskemassa ja yhtiön tuotteiden ympärillä oleva "vallihauta" on murenemassa.

ROE käytännössä

Otetaan kotoisa esimerkki: Outokumpu. Sen oman pääoman tuottoprosentti on viime vuosilta seuraava

2007 12,4
2008 -1,1
2009 -12,2
2010 -4,9
2011 -10,9

Keskiarvoksi ROE % -3,34. Entäpä sen taseesta laskettava substanssiarvo, jota monet käyttävät valitessaan kiinnostavia ja aliarvostettuja osakkeita.

2007 1,14
2008 0,53
2009 0,98
2010 1,06
2011  0,45

Keskiarvoksi P/B 0,832, eli Outokumpua olisi myyty viiden viime vuoden ajalta alle tasearvonsa, mikä sinänsä on varsin houkuttelevaa, mutta oman pääoman tuoton huidellessa talvipakkasten puolella voin unohtaa sijoittamisen Outokumpuun. Yhtiö ei olisi pitänyt huolta minun, osakkeenomistajan pääomista, vaan olisi tuhonnut sitä.

Samalla viiden vuoden taaksepäin katsomisella puran ROE:n osiin. Eli

ROE % 5 year average
= tulosmarginaali * pääoman kiertonopeus * taseen pääomarakenteen vipukerroin
= - 0,39  *   0,82 (ttm)    *    2,06
= - 0,66

Tässä kaavassa oman pääoman tuottoa parantaa tuo, etten löytänyt viiden vuoden keskiarvoa pääoman kiertonopeudelle, joten käytin trailing twelve months -lukua. Kauppalehden tilinpäätösluvuista laskemani keskiarvo on kuitenkin epävarmempi, koska en tiedä miten itse vuosikohtaiset ROE:t on laskettu.




Kyseessä on kuitenkin käyttökelpoinen tunnusluku, jota sijoittajan tulisi käyttää jokaisen yhtiön kohdalla. Alla Investopedian havainnollinen video, joka tiivistää koko tekstin yksinkertaisesti.

Lähteitä, mitkä auttoivat tämänkin jutun kasaamisessa:

http://www.investopedia.com/terms/r/returnonequity.asp#axzz28vJjAjSK
http://www.salkunrakentaja.com/2012/08/oman-paaoman-tuotto-on-sijoittajan-perustunnusluku/

Tunnusluvut tutuiksi: P/B

 Vapaan oman pääoma määrä saadaan vähentämällä taseen mukaisesta
omasta pääomasta sidotun pääoman erät, kuten osakepääoma ja rahastot

Tutustumismatka tunnuslukujen välillä liiankin ihmeelliseen maailmaan jatkuu. Vuoroon tulee P/B eli price to book -suhde, suomeksi asia voidaan ilmaista esimerkiksi sanomalla pörssihinnan suhde kirjanpidolliseen arvoon. Suhdeluku voidaan laskea joko osakekohtaisella tai yrityksen tasolla. Tätä suhdetta jotkut sijoittajat ja analyytikot käyttävät esimerkiksi tehdessä arvioita onko jokin osake yli- tai aliarvostettu. Toisaalta hyvin ymmärrettävää. Jos P/B-luku on 0,8 niin sehän tarkoittaa sitä, että voit ostaa 80 sentillä 1 euron edestä kyseistä yhtiötä. Tilinpäätöksiin saatetaan usein merkata "stockholders' equity" tarkoittamassa summaa, joka jää jäljelle jos yritys maksaa kaikki velkansa ja kulunsa pois. Tämänkin tunnusluvun käyttöön liittyy silti samankaltaisia kompastuskiviä, kuin P/E-lukuun, johon tutustuimme edellisessä fundmenttimatkustelussa.


Laskeminen

P/B-luku   =   Markkina-arvo  /  oma pääoma ilman vähemmistöosuutta
                 = Osakekurssi / osakekohtainen oma pääoma
                    (price / book value,  P/BV)



Tulkitseminen. Tunnusluku lavertelee siis kuinka monikertaisesti yrityksen markkina-arvon on sen taseen mukaiseen omaan pääomaan. Matalan kasvun yrityksillä, joilla tulevaisuuden näkymät ja oman pääoman tuotto (ROE) on matala, myös P/B -suhde on tavallisesti matala. Matala P/B-luku voi tarkoittaa siis, että kyseinen yhtiö on aliarvostettu pörssissä. Toisaalta tunnusluku voi tarkoittaa, että jokin on pielessä yhtiön toiminnassa. Yhtiön kirjanpidollinen arvo eli toisaalta myös osakekohtainen oma pääoma arvostetaan alas maksamalla osakkeesta alhaista hintaa. 

 Yhtiöt, joilla ROE on korkea, P/B-luku saa yleensä myös korkeita arvoja, eli osakkeen hintaan on ladattu odotuksia tulevaisuuden tuotoista, vaikka osakkeesta maksettava hinta saattaa olla jo monikertainen kirjanpidolliseen arvoon. Tyypillisiä korkeita P/B-luvun toimialoja ovat muun muassa vähän pääomaa sitovat alat (eli nimittäjä B alhainen) kuten konsulttifirmat ja softaa koodaavat firmat. Paljon pääomaa tarvitsevia aloja ovat sitten luonnollisesti perusteollisuus terästehtaineen, joilla P/B-luku on harvemmin korkea. Tätäkin tunnuslukua tulee siis tulkita. Oman pääoman ollessa negatiivinen koko lukua ei lasketa.

Varo vaaraa!

Hinnan suhteuttaminen yhtiön kirjanpidolliseen arvoon kertoo yksinään hyvin vähän yhtiön taloudellisesta kunnosta saatika tulevaisuuden menestymisestä. Tuloksellisuuden eli tulevaisuuden kassavirtojenhan pitäisi olla ainoa syy, miksi sijoittaja ylipäätään kiinnostuu yhtiöstä kuin yhtiöstä. Mikäli piensijoittaja sijoittaa rahojaan yhtiöön, koska toivoo sen menestyvän tulevaisuudessa (Nokia), tykkää sen tuotteista (minä Rapalasta) tai firma on vain tehnyt maailmaa helpommaksi paikaksi elää (Apple), niin metsään menemisen vaara on järkyttävän suuri. Älä rakastu osakkeeseen äläkä firmaan osakkeen takana! Hyvä sijoitus voi olla hyvinkin eri asia kuin hyvä yhtiö, tätä minä itselleni niin usein vielä terotan. Eiväthän ne silti sulje pois toisiaan, mutta samaa ne eivät tarkoita.

Lisäksi yritysosto(t) tuo taseeseen paljon lisää vahviketta, jolloin kirjanpidollinen arvo näyttää alhaiselta, vaikka yhtiön todellinen netto-omaisuus olisi pienempi. Tämäkään tunnusluku ei siis yksinkertaisuudessaan ole silti kovin pätevä vertaillessa eri toimialojen yhtiöitä keskenään. Amerikan pojat saattavat käyttää nimittäjässä esimerkiksi edellisen kvartaalin taseen mukaista omaa pääomaa, joka puolestaan saattaa olla hyvin erinlainen verratuna jostain toisesta tietokannasta saatavaan ennusteelliseen seuraavan vuoden kirjanpidolliseen arvoon. 


Kaiken kukkuraksi termi kirjanpidollinen arvo eli yhtäältä taseen loppusumma lienee syytä tehdä selväksi, sillä sen ymmärtäminen avaa tunnuslukua entistä enemmän. Yhtiön omaisuuden summa ja yhtiön velkojen sekä oman pääoman summa muodostavat taseen loppusumman. Näin ymmärrän sen siis itse. Taseen loppusumma ei kerro siis yhtiön arvoa, vaan se nivoo yhteen yhtiön varat ja velat. Tase jaetaan tavallisesti kahteen osaan, Vastaavaan ja Vastattaviin. Vastaavaan kuuluu käytännössä yhtiön varallisuus ja Vastattaviin velat sekä oma pääoma. Eräs kirjanpidon ja laskentatoimen pääsäännöistä on, että Vastaavaa ja Vastattavaa ovat yhtä suuria, joten...

Vastaavaa = Vastattavaa   <=>  varallisuus = velat + oma pääoma  <=>  oma pääoma  =  varallisuus - velat


Tämähän näyttää varsin järkeenkäyvältä! Tämä on siis taseen mukaineen oma pääoma eli samalla myös kirjanpidollinen arvo. Vahva tase tarkoittaa, että yrityksen liiketoiminnalle merkityksellistä omaisuutta jäisi jäljelle merkittävästi vaikka kaikki velat maksettaisiin pois. Mitä vahvempi se on, niin tottakai sitä helpommin yritys selviää vaikeista ajoista. Mutta ei taseesta tämän enempää tällä kertaa. Lopulta huomaamme, että jos nimittäjä Book value on vahva (eli korkea) tai pörssihinta suhteessa siihen matala, saattaa kyseessä olla jonkinlainen aliarvostustilanne; yhtiön kirjanpidollista arvoa, joka on siis (osakkeen)omistajien pääomaa, ei arvosteta pörssissä syystä tahi toisesta.  

P/B -luku käytännössä

Otetaan esimerkiksi klassikko Berkshire Hathawayn A-sarja. Viime vuoden tilinpäätöksestä saamme Total Assets (=koko varallisuus) 392 647 000 $ sekä Total Liabilities (=kaikki velat) 227 797 000 $, ja näistä yksinkertaisella erotuksella tulee Stockholders' Equity 164 850 000 $, mikä on osakkeen omistajien omaa pääomaa, fyffeä. Päivän pörssihinnalla 128 145,01 $ tulee markkina-arvoksi 212 290 000 $, mikä tekee P/B-luvuksi 212 290 000 / 164 850 000 = 1,287. Ei kovin korkea kovaa tulosta tekevälle yhtiölle, tosin mr. Buffett on aikonut ostaa omia osakkeitaan takaisin P/B-luvun saavuttaessa 1,1 suhteen.


Vaikka yksittäisten osakkeiden vertailu eri toimialoilta ei ole p/b-luvulla kovin järkevää, niin suuremmalla mittatikulla zoomaillen voidaan saada mielekästä analyysiä. Katsokaa esimerkiksi S&P 500 -indeksin historiallista kulkua viimeisen 30 vuoden aikana ja suhteuttakaa siihen esimerkiksi vuosituhannen taitteen IT-kupla ja osakemarkkinoiden ylikuumeneminen ja Lehman Brothersin kaatumisesta alkanut finanssi- ja nyttemmin Eurokriisi.

Seuraavaksi vuorossa lienee eräs lempitunnusluvuistani ROE.





lähteitä:


http://financial-dictionary.thefreedictionary.com/Price-to-Book+Ratio
http://www.investopedia.com/terms/p/price-to-bookratio.asp
http://www.e-conomic.fi/kirjanpito-ohjelma/sanakirja/taseen-loppusumma
http://www.investinganswers.com/financial-dictionary/ratio-analysis/price-book-ratio-pb-1094

Tunnusluvut tutuiksi: P/E

Tunnusluvut tutuiksi -kirjoitussarja alkaa tehdä yleisiä sijoittajien käyttämiä tunnuslukuja, fundamentteja tutuiksi ennen kaikkea minulle itselleni. Uskon silti, että hyvin moni sijoittaja käyttää tunnuslukuja sun muita analyysimenetelmiään miettimättä, että mistä ne oikeastaan muodostuvat. Minäkin tiesin P/E-luvun käytöstä jotain ennen kuin olin kuullutkaan nimittäjän "earnings"-termin sisällöstä. Niinpä arvioinkin sen avulla pätevänä ja itseensä luottavana aloittelevana amatöörinä eri osakkeiden silloisia hintoja. En tajunnutkaan, että voisin joskus osua tällä yleisellä tunnusluvulla harhaan.

Ajattelen, että tällaisesta perusasioihin paneutumisesta ja opittujen asioiden ylöskirjaamisesta on minulle itselleni monikertainen hyöty; opettamalla oppii itsekin. Eli taustalla on siis varsin itsekeskeinen ajattelu. Lähden tämä projektiin pitemmän ajatuksen hautomisen pohjalta, mutta voi silti olla, että kirjoitan asiavirheitä ja muita vääriä käsityksiä teksteihini, niin pyydän lukijoilta huomautuksia näissä tapauksissa.


Price to earnings ratio, eli voittokerroin on varsin oiva työkalu lähestyttäessä mitä tahansa yhtiötä. Se kertoo yhtiön valuaatiosta, arvostuksesta. Yksittäisen osakkeen kappalehinta voi olla hyvin korkea, jopa satojen dollarien arvoinen, mutta toisaalta pörsseistä löytyy ns. "senttiosakkeita", muutamien kymmienien senttien arvoisia osakkeita kappalehinnaltaan. Osaketta (ja yhtiötä) ei tule kuitenkaan missään tapauksessa arvioida osakkeen arvon perusteella. On toki psykologisesti helpompaa ostaa 1000 kappaletta osaketta, jonka päivän kurssi olisi 1 EUR ostohetkellä, kuin ostaa 12 kappaletta 80 EUR osaketta. Osakkeen hinnalla ei kuitenkaan ole mitään "kattoa", vaan sen arvo voi nousta vaikka kuinka mikäli yritys kykenee tulosparannuksiin. Tällaisessa psykologisessa dilemmassa apuun tulee P/E -kerroin, joka suhteuttaa osakkeen hinnan jakamalla sen johonkin kiinteään, tässä tapauksessa osakekohtaiseen tulokseen (Earnings Per Share). Toinen tapa muodostaa P/E -kerroin on jakaa yrityksen markkina-arvo (eli kaikkien osakkeiden yhteenlasketut kappalehinnat) sen nettotuloksella.


P/E -luku voidaan käsittää myös siten, että se kertoo kuinka monta vuotta yrityksellä kestää tuottaa voittoa siihen sijoitetun rahan verran. Esimerkiksi jos sijoitettu summa olisi 1000 EUR ja P/E -luku 8,5 niin yhtiöllä kestää arvioilta 8 vuotta ja 6 kuukautta tuottaa tuo 1000 EUR voittoa joko arvonnousuna tai osinkoina tai molempina yhdessä. Esimerkiksi otan Applen, jonka arvo 13.8.2007 oli 122,06 USD ja tänään 630,0 USD. P/E -kerroin on kuitenkin kehittynyt samassa ajassa seuraavanlaisesti.

Applen osakekurssin on noussut tuossa ajassa noin 516 %, mutta samaan aikaan arvostustaso P/E-luvulla mitattuna on laskenut kolmannekseen. Weird. Mutta totta. Se kertoo tässä tapauksessa vain siitä, että huolimatta viisinkertaistuneesta osakekurssista Applen on onnistunut parantamaan tulostaan roimasti. P/E-luku 14,85 tarkoittaa siis sitä, että sijoittajat ovat valmiita maksamaan 14,85 USD jokaista Applen tienaamaa yhtä taalaa kohden.

Kompastuskiviä P/E -luvun käytössä

Muistamalla muutaman perussäännön sijoittaja voi väistää pahimmat komplikaatiot ja hoitovirheet, näin näet vältytään potilaiden kanteluilta tai surkeilta tuotoilta. Eivätpähän pääse lällättämään, kun olet ollut tarkkana.

a) Ensinnäkin yhtiön tuloksentekokyvyn tulisi olla melko stabiilia vuodesta toiseen, jolloin voittokerroin paljastaisi "todellisen hinnan". Täysin tehokkaisiin markkinoihin uskovat ajattelevat siis kaiken olevan jo osakkeen hinnassa, varsinkin jos firman kassavirrat ovat ennustettavia.

b) Voittokertoimessa P viittaa osakkeen nykyhintaan, mutta E voi puolestaan viitata vaikka mihin Earningsiin. Nimittäjän E koostuu yleisimmin viimeisimmän 12 kuukauden tuloista. Joskus kyseessä voi olla esimerkiksi kaksi edellistä kvartaalia lisättynä kahden seuraavan kvartaalin oletetuilla tuloilla. Forward P/E mittaa puolestaan puhtaasti arvioituja seuraavan neljän kvartaalin tuottoja. Jotkut saattavat puhdistaa tuloksesta vielä kertaluonteiset erät, jolloin todellinen "perustuotto" tulee arvostuslukuun mukaan. Ole siis tarkkana ja tiedä mitä lukua käytetään!

c) kyseinen suhdeluku ei kerro mitään taseesta. Yhtiö voi olla raskaasti velkainen tai sillä voi olla maksuvaikeuksia.

Muista muutkin fundamentit, mikäli edes käytät fundamentteja arvioidessasi osaketta

P/E -lukua voi siis käyttää kohtalaisen hyvin koko pörssin tai jonkun tietyn osakemarkkinan tulevien tuottojen ennustamiseen. Kyseiset luvut antavat siis vinkkejä sijoittajalle suunnistettaessa kohti parempia osakeapajia. Ne voivat kertoa siitä mihin markkinoilla uskotaan; onko osakkeiden hintoihin leivottu sisään jo epävarmuutta tulevista voitoista (= pienetyvistä osakekohtaista tuloksista).

Luku on hyödyllinen vertaillessa saman toimialan yrityksiä keskenään, mutta antaa se suuntaviivoja muuallekin. Kasvualojen yrityksiltä toki odotetaan kovempia tulevaisuuden tuottoja, mikä saattaa näkyä korkeina P/E-lukuina, varsinkin verrattessa niitä defensiivisiin aloihin, joilla kasvunäkymät ovat paljon matalammat. Se on siis tehokas, mutta melko rajoittunut työkalu arvioidessa osakkeen arvotusta.

Mitä tunnuslukuja sinä käytät? Vai koetko taaksepäin katsovan fundamenttianalyysin olevan tehotonta, koska historialliset tuotot eivät kuitenkaan takaa mitään?







En yritäkään päteä, että yllä oleva tiivistelmä olisi omia opetuksiani tai keksintöjäni. Alla on listattuna käyttämiäni lähteitä, joista voitte tekin ammentaa epävarmuuden iskiessä:

http://www.investopedia.com/terms/p/price-earningsratio.asp
http://www.investinganswers.com/financial-dictionary/ratio-analysis/price-earnings-ratio-pe-459
http://www.porssisaatio.fi/blog/dictionary/pe-luku-eli-voittokerroin/http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/kirjain/P/
http://fi.wikipedia.org/wiki/P/E-luku
http://www.kauppalehti.fi/balance/tulkintaohjeet/index.jsp?oid=20110365591