Tiny Titans -pikkuosakkeiden ylituottoa

Edellisessä kirjoituksessa päästin ilmoille ajatukseni, että sijoitusstrategiani tulee ennen pitkää muuttumaan. Sitä muutosta odotellessa on kuitenkin hyvä sivistää itseään akateemisella tiedolla ja yrittää ymmärtää myös käytännön finanssielämää. Olen useampaan kertaan todennut, etten usko koko ajan tehokkaisiin markkinoihin. Niinpä talousalan ulkopuolisena ihmisenä rohkenenkin tehdä törkeitä ja suoraviivaisia oletuksia, että näitä osittain tehottomien markkinoiden luomia anomalioita kannattaa pyrkiä hyödyntämään. En toki ymmärrä montaa muutakaan asiaa taloustieteestä, mutta rahojani aion sijoittaa osakkeisiin tulevaisuudessakin. On tehtävä päätöksiä.

lähde: seekingalpha.com

James O'Shaughnessy kirjoitti vuonna 2006 kirjan "Predicting The Markets of Tomorrow: A Contarian Investment Strategy for Next Twenty Years",  jossa hän seikkaperäisesti osoittaa pienen markkina-arvon yritysten olevan kykeneviä tuomaan ylituottoa sijoittajalle. Hän kehitteli strategian, jonka perusidea on hyötyä osakemarkkinan trendeistä ja se on kriteereiltään hyvin yksinkertainen: osta osakkeita, joiden markkina-arvo on pieni tai pienehkö ja tilaisuus ostoon on hyvä. Tämä jälkimmäinen komponentti, momentum, on teknisenä indikaattorina varsinkin arvosijoittajalle kova pala purtavaksi, sillä sehän eroaa selkeästi fundamenttiperusteisesta seulonnasta! Toisaalta tämä avaa ainakin itselleni hyvin mielenkiintoisia näkymiä, sillä teknisen analyysin työkaluja kannattaa tämän perusteella käyttää ja niitä yrittää ymmärtää.


O'Shaughnessy tulee kirjassaan siihen päätelmään, että osakemarkkinoilla on tapana liikkua trendeissä noin kahdenkymmenen vuoden syklin mukaan. Tämän mallin mukaan uusi kaksikymmenvuotinen trendi alkoi vuoden 2000 alkupuolella, ja tämän aikana hänen mielestään on mahdollista saada ylituottoa erityisesti small ja mid cap -osakkeilla sekä large cap -luokan arvo-osakkeilla. Toisin sanoen kyseisillä kriteereillä pyrit ostamaan aliarvostuksia oikeaan aikaan!


Kriteerit ovat hyvin hyvin yksinkertaiset! Markkina-arvo valitaan väliltä 25-250 mUSD ja P/S -arvot alle yhden. Salkku siis täyttyy micro ja small cap -yhtiöistä, mikä muuten pienentää itsenäisenä tekijänä korrelaatiota markkinatuottoon. Tämän jälkeen valitaan vuoden ajalta sopivin (paras) hetki ostaa seuloutuneita osakkeita käyttäen RSI-indikaattoria, joka siis on suhteellinen voimaindeksi. Osakekoriin valitaan 25 parasta yhtiötä ja niitä pidetään vuoden ajan salkussa, jonka jälkeen on vuorossa kriteerien tarkistus ja salkun päivitys.

Data Requirement	Operator	Parameter
Market Capitalization	>=	US $25 million
Market Capitalization	<=	US $250 million
Price/Sales Ratio	<=	1.0
1 Year Relative Strength	Maximum
Exchange	Not Equal	Over the counter

                                      (lähde: http://www.stockscreening101.com/tiny-titans.html)


Tiukka strategian noudattaminen tarkoittaa hurjaa salkun arvon liikkumista käytännössä, minkä voi hyvin ymmärtää jo pelkällä arvo-osakkeiden valikoitumisella portfolioon, mutta erityisesti sillä, että kyseessä on yleensä rankasti aliseurattuja ja -analysoituja pieniä firmoja. Viimeisimmän karhumarkkinan aikana osakekorin arvo tuli alas -67,3%  ja meneillään olevan härkämarkkinan aikana arvo on noussut +159,8%. Tämänkaltainen arvonheilunta johtaa siihen, että heikkohermoisimmat eivät lähde sijoittamaan strategian mukaan. Lisäksi osa mukaan lähteneistä karisee matkan aikana juuri tuon takia; osa sijoittajista ei rohkene jatkaa sijoittamista, kun salkku rommaa kunnolla. Juuri tämän takia osa anomalioista säilyy pitemmän aikaa, ja ylituottoa on mahdollista saada.

Osakekorin kasaus strategiamuutokseen alkaa

everystockphoto.com - cc @ brokenarts

Olen kypsytellyt ajatusta muuttaa ydin-satelliitti -mallin strategiaani toiseen suuntaan. Muutos ei tule todennäköisesti vielä kouluaikanani, sillä olen linjannut tulevan strategian osakekorin kooksi kaksikymmentä osaketta kerrallaan vuoden pitoajalla. Korin tarkistus tulisi kerran vuoteen, jolloin kriteerit käydään läpi ja ne jotka eivät läpäise seulaa, karisevat joukosta. Hyvänä puolena pidän tässä muutoksessani

• ennen kaikkea sitä asiaa, että minulla on vielä hieman aikaa oppia lisää
• backtestata strategiaani tai useampaa (olen tehnyt tätä ilmaisohjelmilla)
• tehdä varma sekä looginen toimintasuunnitelma
• avata uusi salkku uuden osakevälittäjän kautta
• ja kartuttaa varallisuutta riittävästi aloitusta varten

Sijoittajan huoneentaulu

Joululoman alkamisen kunniaksi olen lueskellut Kim Lindströmin Vaurastu arvo-osakkeilla -teosta ja täytyy myöntää, että olen vaikuttunut. Itse kirja lienee ensimmäinen suomenkielinen teos aihealueesta (ilm. 2007) ja ainakaan vielä vastaa ei ole tullut mitään kokonaan uutta tietoa. Mutta hurmaantumiseni johtuukin siitä, että kirjassa on todella koottu yksiin kansiin se, mitä minä pidän oleellisena pitkäjänteisessä osakesäästämisessä. Muotoilen itselleni sijoittajan huoneentaulun kirjassa esitettyjen Benjamin Grahamin, Warren Buffettin ja Lindströmin itsensä teesien pohjalta:

Liiketoimintaperitaatteet:

• yhtiön liiketoiminnan tulee olla yksinkertainen ja ymmärrettävä 

•  yrityksellä tulee olla pitkä johdonmukainen historia, ja liiketoiminnan tuottojen tulee olla vakaat sekä ennustettavat 

•  yhtiön tulee toimia alalla, jonka pitkän aikavälin näkymät ovat suotuisat. Lisäksi yhtiön tuotteen ympärillä tulisi olla vallihauta (economic moat)

Liikkeenjohdolliset periaatteet: 

•  yhtiön johtajien tulee olla avoimia ja rehellisiä; kasvollinen omistus on hyvä asia 

•  yhtiön johtajien tulee olla itsenäisiä, eikä seurata muita

Rahoitusperiaatteet: 

• Yhtiön oman pääoman tuoton tulee olla hyvä 

•  yhtiöllä tulee olla vakaa ja korkea voittomarginaali sekä johdonmukainen historia osakkeenomistajalle luodusta arvosta

Markkinaperiaatteet:

• sijoittajan pitää olla mahdollista määrittää yhtiön intrinsic value riittävän tarkasti diskonttaamalla nykyisiä kassavirtoja 

•  osaketta pitää pystyä ostamaan riittävällä turvamarginaalilla fair valueen verrattuna käyttämällä hyväksi markkinapsykologian taipumusta liioitella kurssilaskuja

Kim Lindströmin kirja, suosittelen.

 

 

 

Älykkyys ja osakesijoittaminen

Jokainen terve ihminen kokee olevansa riittävän älykäs. Kuitenkin on laajalti todettu, että osakesijoittamisella ja älykkyysosamäärällä on positiivinen korrelaatio keskenään (ks. yllä oleva kuva). Tieto ei sinänsä ole uutta, mutta se tuodaan melko harvoin esiin, ja silloinkin varovaisesti, sillä aihe olisi kansalaisia säästämiseen tsemppaavalle poliitikolle poliittinen itsemurha. Tämän aiheen esiintuojat leimataan herkästi elitisteiksi ja rikkaitten perillisiksi, koska tasa-arvoisessa Suomessa lienee muita syrjivää tuoda esiin ajatuksia siitä, että jokainen voisi olla oman onnensa seppä. Suomalaisessa uutisoinnissa asia on mainittu joitakin kertoja, ja ovatpa asiaa jo käsitelleet muut suomalaiset talousbloggaajat. Ei sillä, etteikö poikkeuksiakin mahtuisi joukkoon, mutta jokaisen kansalaisen käytännön havainnot vahvistavat tätä tutkimuksin havaittua tosiasiaa; monilla olisi varaa ja käteistä sijoittamiseen, mutta läheskään kaikki eivät tätä tee.


Mark Grinblatt, Matti Keloharju ja Juhani Linnainmaa tutkivat tätä käytännössä todeksi havaittua asiaa akateemisesti ja tulivat samaan johtopäätökseen retrospektiivisessa pitkittäistutkimuksessaan. Tutkimuksen "IQ and Stock Market Participation" aineistona olivat varusmiesten mittaukset Suomessa vuosina 1982–2001. Armeijan P-testi, psykologinen peruskoe eli "pällitesti" mittaa älyä ja lahjakkuutta 120 kysymyksen testillä. Tuloksia verrattiin hallintarekisteriin ja verottajantietoihin eri vuosilta, joten moni teistäkin on voinut toimia aineistona tässä tutkimuksessa.'


Ennen kuin kukaan vetää bataattia nenäänsä, täytyy korostaa, että tutkimuksessa käytetty IQ-scorea (kuvaamassa älykkyyttä) pidetään nykyään laajalti riittämättömänä mittarina kuvaamaan kognitiivista kyvykkyyttä, joten huonompiosaisten joukossa on todennäköisesti enemmän "yleislahjakkuutta" kuin yksinkertaistavat mittarit antavat olettaa. Tutkimuksen päätuloksena voitaneen kuitenkin pitää sitä, että lahjakkuus, älykkyys, korreloi selvästi osakesijoittamisen kanssa.  Mittauksissa lahjakkaammat hajauttivat myös osakkeensa ja tienasivat niillä paremmin. Yleislahjakkuuden asteella ja osakesijoittamisella oli selvästi vahvempi yhteys kuin tulotasoilla.

Toisena omana kapittelinaan tutkijat nostavat esiin sijoittajien käyttäytymisen IQ-asteikon eri päissä; korkean osamäärän sijoittajat allokoivat sijoituksiaan laajemmalle ja heidän salkuistaan löytyi rahastoja ja enemmän yksittäisiä osakkeita kuin matalan osamäärän sijoittajilla. Yllä olevasta taulukosta voi lisäksi tehdä sen havainnon, että terveydellä, koulutuksella tai perhetilanteella ei ole kovinkaan suurta vaikutusta osakemarkkinoilla mukanaoloon. Sen sijaan työttömyys ymmärrettävästi vähentää mahdollisuuksia säästää ja olla mukana osakemaailmassa (tokikaan tässä ei eroteltu esim. tukia saavaa pitkäaikaistyötöntä tai juuri irtisanottua insinööriä). 


Kaiken kaikkiaan tämä antaa paljon miettimisen aihetta. Miksi -köyhyys?

"Cognitive skill’s correlation with participation has implications for the distribution of wealth and policies that affect it. Because low-IQ investors participate less frequently in the stock market, their savings tend to earn lower returns. Compounded over many years, this return difference could contribute to the wealth gap between low- and high-IQ individuals to a greater extent than wage differences. Moreover, governments often use privatization offerings with incentives that encourage retail investors to subscribe. Because high-IQ investors disproportionately reap the benefits of these incentives, privatization offerings may transfer wealth from low-IQ to high-IQ individuals."

Ovatko parhaat yhtiöt parhaita? The market leaders

Tein kesällä Eristyspotilaistani listan ja portfolion Reuters Markets -tietokantaan, kuten jotkut voivat muistaa sen. Tarkkailulista tullee päivittymään taas tässä lähipäivinä, ja saadaanpa listalle myös yksi uusi osake! No mutta itse portfolio, miten se on kehittynyt. Katsotaanpa...

Viiden kuukauden vuoden tuotto, eli siis vajaan kahden viime kvartaalin tuotto on + 12,1 % ja Q3:lla biitattiin myös benchmarkina toimina Dow Jones Industrial Average -yleisindeksi roimalla  + 5,26 % marginaalilla! Tämähän  vaikuttaa helpolta. Todellinen vaihtoehto rahoilleni voisi siis olla esimerkiksi Seligsonin Top Global Brands -indeksirahasto... Tosin tässä yhteydessä tulee miettiä, että nouseeko markkinajohtajien ja vahvan taseen yhtiöiden pörssikurssi nimenomaan niiden vahvuuden vuoksi, mikä puolestaan erottuu eduksi epävarmoina talouden aikoina? Etsiikö instituutioiden ja piensijoittajien pääoma maailmalla niitä tuottavia sijoituskohteita kaiken aikaa, varsinkin nyt kun koroista ei ole paljoakaan saatavissa? Miten markkinajohtajiin sijoittamiselle käy sitten, kun härkämarkkina alkaa ja heikommatkin firmat alkavat tehdä tulosta?

En ole lisännyt Rapalaa kesäkuussa tekemääni listaan, mutta saatan tehdä yhdessä toisen uuden osakkeen ja yhtiön kanssa, jonka esittelen tässä syksyn aikana. Huomioikaa, että nekin ostot olisivat spekulatiivisia siinä mielessä, että osto sijoittuu tiettyyn ajanhetkeen ilman yritystäkään hajauttaa niitä ajallisesti. Portfolion parasta vauhtia on pitänyt Wal-Mart, toiseksi vauhdikkainta Medtronic ja kolmanneksi ripeintä Sampo. Sanotaanko kaunistellen näin, että hapottaa kohtalaisen paljon kun en lisännyt kumpaakaan salkkuuni elokuussa, kun rahat position avaamiseen olisivat olleet kasassa. Sampo liikkui noin jopa 19 EUR tasolla ja Medtronic 39 USD tasolla.

Katso myös edellinen Eristyspotilas-salkun aukaisu!

Osto salkkuni ytimeen

Kun jenkkiosakkeet tuntuvat karanneen arvostustasoiltaan tuottovaatimusteni ulottumattomiin ja eurosoppaa mielestäni vielä keitellään, niin tulikin mielestäni oiva hetki rakentaa salkkuni ydintä. Sijoitusstrategiaani kuuluu rakentaa ydin-satelliitti -mallin salkku, jossa ydin koostuu indeksipohjaisista tuotteista, kuten ETF:stä ja muista holdauspohjaisista instrumenteista.



Ostin erän Osuuskaupan osuuksia, eli liityin useampaan osuuskauppaan asiakasomistajaksi. Nyt saan vuosittain noin 14 % koron ostamilleni osuuksille! Näinkin kova stabiili vuosituotto ytimen sijoitukselle tulee laittamaan satelliittini kovalle koetukselle. Minulla oli ennestään jo alueeni s-etukortti käytössä ja sen osuusmaksu siis maksettuna. Asiakkaana tilanteeni ei muutu miksikään, mutta sijoittajana se hieman muuttuu. Kerrataanpa asiaa, sillä kaikki eivät välttämättä muista tätä pientä sijoitusmuotoa. Asiakasomistajana olen ostanut siis osani tietyn alueen osuuskaupasta. Tämä on täysin analogista osakkeenomistamisen kanssa. Osuuskuntatoimintaa voi harjoittaa esimerkiksi taloudellisen edun tavoittelussa, ja se voi olla vaihtoehto osakeyhtiölle. Suomessa osuuskuntatoimijoita ovat lähinnä kauppa ja pankit (Wikipedian muistinvirkistys).



Se mikä tästä asiakasomistajuudesta tekee houkuttelevaa, on tietysti hyvin stabiili toiminta ja siitä saatavat tuotot. Tuotot ovat osuuskauppatoiminnassa siis vuosikorkoa ostetulle omistajuusosuudelle. Kunkin osuuskaupan hallitus voi ehdottaa korkoa, jonka edustajisto sitten hyväksyy. Osuuskaupan koroista saatavat tulot ovat verottomia 1500 € saakka. Korkoon ovat oikeutetut kaikki vuoden viimeisenä päivänä kokonaan osuusmaksun maksaneet asiakkaat, tai minun tapauksessani sijoittajat. Ostot voi toteuttaa esimerkiksi Prisman infotiskiltä sujuvasti; kaupankäyntikuluja ei ole.

Kuvan osuusmaksusarake kertoo summan, joka sijoittajan täytyy sijoittaa kyseisen osuuskaupan pääomaan. Absoluuttinen korko tuottoprosentteineen kertoo sitten omaa, mukavaa kieltään. Tiedot ovat viimevuotisia (!), joten ensi vuonna (maksetaan kerran vuodessa S-tilille tai bonuksina) maksettavat korot voivat olla hieman eri suuruisia. Ynnäysrivi kuitenkin kertoo, että sijoittaessasi kaikkiin osuuskauppoihin (eli 1470 €), saat 10,78 % korkotuoton. Sehän on mahtava luku näin turvallisesta ja lähes nollariskin sijoituksesta! Haittapuolena osuuskauppaan sijoittamisessa on se, että tuo 1470 € on todella maksimisumma jonka voit S-ryhmän osuuskauppoihin sijoittaa. Osuuskauppojen omistusosuudet ovat realisoitavissa rahaksi aivan normaalisti, kun päätät erota osuuskaupasta johon olet liittynyt.

Nyt kun olen ottanut jälleen yhden taaperoaskeleen eteenpäin sijoittajaurallani, niin on syytä olla itseeni tyytyväinen! :) Olen noudattanut sijoitussuunnitelmaani, rakentanut salkun ydintä, sijoittanut tämän säästämäni rahaerän tuottavasti (tuottovaatimus ytimelle on indeksin mukainen tuotto miinustettuna veroilla sekä kuluilla), sijoittanut saamani osingot takaisin ja ylipäätään säästänyt rahaa. Onnittelut itselleni!


ps. lisättäköön tähän vielä, että kun hyvän tuottolähteen tietää riittävän moni, niin tuotto oletettavasti laskee, kun riittävän moni on voittopottia jakamassa :)

Selkeyttä säästämiseeni

http://www.sijoitustalous.fi/cs/Satellite?blobcol=urldata&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1310577985283&ssbinary=true

Päivitin sijoitusstragiaani ainakin itselleni hieman selkeämpään, kirjalliseen suuntaan. Lisäsin joukkoon ajallisesti allokaation muuttumista ytimen ja satelliittien välillä. Kun salkkuni ensimmäinen vaihe, eli painotus 70-30 suhteessa on valmis, aion alkaa verrata satellittien tuottoa suhteessa ytimeen, joka siis rakentuu pitkälle indeksipohjasista ETF:stä.


Lisäksi kirjasin jo pitkään mielessä olleet kolme eri skenaariota, miten salkkuni tuotto tullee etenemään. Tottakai vaadin parasta skenaariota toteutuvaksi (nro 1.), mutta lienenkö amatööri, kun huonompi menestyskin on listattu mahdollisiksi toteutuviksi skenaarioiksi.


Blogissani näkyvä strategia kertoo melko pitkälle sen, mitä olen suunnitellut seuraavien vuosien aikana tapahtuvaksi. Nyt oleellista on, että jaksan orjallisesti seurata itse määrittämääni polkua omaan taloudelliseen riippumattomuuteeni oma elämäntilanne huomioiden.

Kehittyykö salkkusi päin rectumin ampullaa?

Jos kehittyy, niin oletko valmis ulostamaan ulostuskeskuksen aivokuorelle tuoman viestin mukaisesti? Vai pidätteletkö vielä?

Transversaalileike pikkulantion pohjasta. Kuvassa havainnoidaan lantionpohjan lihaksiston suhdetta anaalikanavaan. Ampulla, johon uloste varastoituu, alkaa hetki pektinaalirajan yläpuolelta. Oletko holdannut sinne jotain arvoansaa?

Lisäsin kyselyn blogin oikeaan reunaan muutaman päivän ajaksi, jossa tiedustellaan mielipidettäsi oman salkkusi kehitykseen. Uskallan väittää, että suurimpaa osaa suomalaisisten piensijoittajien salkuista vaivaa Euroopan pankki- ja luotto-ongelmat joko vajavaisen allokaation vuoksi, tai sitten vain kehnon tuurin takia.

Marketwatch uutisoi mielenkiintoisen vaihtoehdon; mitäpä jos Suomi eroaisikin EMU:sta? Nyt on nähty jo Grexitiä, Spanicia, Quitalya ja uusimpana uudissanana Fixitiä. Kukaanhan ei osaa markkinoita ajoittaa, vaikka robotit kovaan tehokkuuteen jo pääsevätkin. Analyysiä ja mielipidettä tulee koko ajan mitä arvostetummalta herralta ja ekonomistilta. Mutta mikä on sinun mielipiteesi? Aiotko ottaa markkinoista mittaa uusilla sijoituksilla nyt kesän aikana? Aiotko irtautua jostakin positiosta, onko kevennyksen paikka?

Lääkärin alkaa kirjoittaa reseptejä

Hei kaikki!

Jos tänne sivulle joku lukija eksyy, niin lue sinäkin tämä. Minun tarkoitukseni on alkaa kirjoittaa blogia päiväkirjatyyppisesti, jotta ajatuksistani, toimistani ja tekemättä jättämisistäni syntyy jonkinlainen jälki. Tämän blogin tarkoitus on myös antaa sijoitustoiminnalleni ryhtiä, jotta jaksaisin toteuttaa sijoitusstrategiaani. Aion makustella mahdollisia ostojani täällä blogissa, jolloin minun täytyy myös uskaltaa ja osata perehtyä firmaan hieman pintaa syvemmältä. Tässä minulla on paljon oppimista.

Toimiani ja salkkuni kehitystä voi seurata blogiteksteistä ja välilehdiltä löytyvistä graafeista. Pyrin raportoimaan ainakin kvartaaleittain salkun tulosta, mutta bloggausaktiivisuuteni saattaa vaihdella aivan mielivaltaisesti. Tuottograafi alkaa piirtää itseään vasta 9.5.2012 alkaen lähtien arvosta 100.

Jos sinulla on jotain kommentoitavaa, vastaan väitettävää, kysyttävää, kyseenalaistavaa tahi minua tukevaa asiaa, niin kerro se rohkeasti! Tekstejä saa kommentoida, sillä olen huomannut useista blogeista viestiketjujen sisältävän usein todella helmiä; kommentit voivat kasvattaa minuakin sijoittajana ja säästäjänä edelleen.

Olen sijoittajana edelleen täysi raakile, jolla on paljon opittavaa lähtien muun muassa yritysten kirjanpidoista
aina makrotalouteen ja kansantaloustieteen saakka. Tavoitteenani on ennen 50-vuotissynttäreitäni olla taloudellisesti riippumaton, ja tämän tulen myöhemmin määrittelemään mitä se tarkoittaa omalta osaltani. Voin valottaa jo kuitenkin nyt, että siihen ei kuulu huvipursi Välimerellä eikä kakkosasunto Dubaissa.