Jokainen terve ihminen kokee olevansa riittävän älykäs. Kuitenkin on laajalti todettu, että osakesijoittamisella ja älykkyysosamäärällä on positiivinen korrelaatio keskenään (ks. yllä oleva kuva). Tieto ei sinänsä ole uutta, mutta se tuodaan melko harvoin esiin, ja silloinkin varovaisesti, sillä aihe olisi kansalaisia säästämiseen tsemppaavalle poliitikolle poliittinen itsemurha. Tämän aiheen esiintuojat leimataan herkästi elitisteiksi ja rikkaitten perillisiksi, koska tasa-arvoisessa Suomessa lienee muita syrjivää tuoda esiin ajatuksia siitä, että jokainen voisi olla oman onnensa seppä. Suomalaisessa uutisoinnissa asia on mainittu joitakin kertoja, ja ovatpa asiaa jo käsitelleet muut suomalaiset talousbloggaajat. Ei sillä, etteikö poikkeuksiakin mahtuisi joukkoon, mutta jokaisen kansalaisen käytännön havainnot vahvistavat tätä tutkimuksin havaittua tosiasiaa; monilla olisi varaa ja käteistä sijoittamiseen, mutta läheskään kaikki eivät tätä tee.
Mark Grinblatt, Matti Keloharju ja Juhani Linnainmaa tutkivat tätä käytännössä todeksi havaittua asiaa akateemisesti ja tulivat samaan johtopäätökseen retrospektiivisessa pitkittäistutkimuksessaan. Tutkimuksen "IQ and Stock Market Participation" aineistona olivat varusmiesten mittaukset Suomessa vuosina 1982–2001. Armeijan P-testi, psykologinen peruskoe eli "pällitesti" mittaa älyä ja lahjakkuutta 120 kysymyksen testillä. Tuloksia verrattiin hallintarekisteriin ja verottajantietoihin eri vuosilta, joten moni teistäkin on voinut toimia aineistona tässä tutkimuksessa.'
Ennen kuin kukaan vetää bataattia nenäänsä, täytyy korostaa, että tutkimuksessa käytetty IQ-scorea (kuvaamassa älykkyyttä) pidetään nykyään laajalti riittämättömänä mittarina kuvaamaan kognitiivista kyvykkyyttä, joten huonompiosaisten joukossa on todennäköisesti enemmän "yleislahjakkuutta" kuin yksinkertaistavat mittarit antavat olettaa. Tutkimuksen päätuloksena voitaneen kuitenkin pitää sitä, että lahjakkuus, älykkyys, korreloi selvästi osakesijoittamisen kanssa. Mittauksissa lahjakkaammat hajauttivat myös osakkeensa ja tienasivat niillä paremmin. Yleislahjakkuuden asteella ja osakesijoittamisella oli selvästi vahvempi yhteys kuin tulotasoilla.
Toisena omana kapittelinaan tutkijat nostavat esiin sijoittajien käyttäytymisen IQ-asteikon eri päissä; korkean osamäärän sijoittajat allokoivat sijoituksiaan laajemmalle ja heidän salkuistaan löytyi rahastoja ja enemmän yksittäisiä osakkeita kuin matalan osamäärän sijoittajilla. Yllä olevasta taulukosta voi lisäksi tehdä sen havainnon, että terveydellä, koulutuksella tai perhetilanteella ei ole kovinkaan suurta vaikutusta osakemarkkinoilla mukanaoloon. Sen sijaan työttömyys ymmärrettävästi vähentää mahdollisuuksia säästää ja olla mukana osakemaailmassa (tokikaan tässä ei eroteltu esim. tukia saavaa pitkäaikaistyötöntä tai juuri irtisanottua insinööriä).
Kaiken kaikkiaan tämä antaa paljon miettimisen aihetta. Miksi -köyhyys?
"Cognitive skill’s correlation with participation has implications for the distribution of wealth and policies that affect it. Because low-IQ investors participate less frequently in the stock market, their savings tend to earn lower returns. Compounded over many years, this return difference could contribute to the wealth gap between low- and high-IQ individuals to a greater extent than wage differences. Moreover, governments often use privatization offerings with incentives that encourage retail investors to subscribe. Because high-IQ investors disproportionately reap the benefits of these incentives, privatization offerings may transfer wealth from low-IQ to high-IQ individuals."
