Medtronic on kaikkialla

Ajattelin valaista teille kuinka keskeinen toimija lääketieteellistä teknologiaa valmistava Medtronic on. Otin kännykälläni kuvia kesätyöpaikaltani; Medtronicin logoja vilkkui kaikkialla, sillä yhtiö on onnistunut luomaan itselleen vallihautaa tuotteidensa ympärille ollen "se paras". Lääketieteessä liikkuvat nykyään isot rahat, ja niinpä asiansa osaavalle yhtiölle on olemassa sauma sanella hinnoittelua. Eli toisin sanoen ainutlaatuiset yhtiöt kykenevät myymään tuotteitaan paksulla voittomarginaalilla, koska ihmisten hoidoissa luotetaan usein parhaaseen ja kompromisseja ei niin usein tehdä.

 ¨

Kaavakuva Medtronicin ruuvien poraamiselle

Näissä paketeissa on muistaakseni ruuveja tai
vaijereita.

Itse yhtiö on mielestäni loistava, mutta ostokohteena se on karannut valitettavasti nyt itseltäni ostohintojen ulottumattomiin! Kun kirjoitin edellistä artikkelia Medtronicista, niin kurssihinta liikkui 37-38 $ paikkeilla ja oli vielä niukin naukin ostettavissa, mutta nyt osakkeesta pyydetään jo vajaa 43 $. Olen siis odottelukannalla yhtiön suhteen, kuten lienevät suurin osa piensijoittajista. Tässä muuten linkki wiki-pohjaiseen sivustoon, josta voi ottaa esimerkiksi Medtronicista analyysiensa tueksi muuten ihan mielenkiintoista monen näkökulman tarkastelua osakkeen arvostuksesta. 

Kirurgin monitori tähystysleikkauksiin

Toinen kirurgin monitori

Kolmas monitori muistaakseni neurokirurgisiin korkeaa resoluutiota
 vaativiin tähystysleikkauksiin

Osakkeiden valuuttakurssiriski

Salkkuaan eri osakkeiden ja sijoitusinstrumenttien välillä hajauttava sijoittaja joutuu uuden riskin eteen; sijoituksesta saatavat tuotot voivat laskea merkittävästi, jos instrumentit koostuvat useammasta kuin yhdestä eri valuutasta. Tämä riski on osin itse hallittavissa, sillä "vieraan" valuutan painon voi kukin sijoittaja itse päättää omassa salkussaan. Sen nimi on valuuttakurssiriski ja se on vieläkin modernin liiketoiminnan oleellinen osa. Itse valuuttakurssien muutoksille sen sijaan ei kukaan pysty itse tekemään mitään, vaan niitä ohjaavat paljon suuremaat voimat.


 Aloitetaan perusteista. Valuuttakurssi on siis kahden välinen vaihtosuhde. Käytännössä valuuttojen arvoero ilmaistaan kotimaan valuutan arvo vieraassa valuutassa, esimerkiksi EUR/USD 1,26. Yhdellä eurolla saisi siis 1,26 Yhdysvaltain dollaria. Itse valuuttakurssi puolestaan määräytyy yksinkertaistettuna kysynnän ja tarjonnan suhteena, joihin puolestaan vaikuttaa muun muassa valuuttakurssijärjestelmät. Kyseisten järjestelmien ääripäät ovat kelluva valuutta ja kiinteä valuutta. Kysyntä ja tarjonta määräytyy sitten kaupankäynnistä kahden valuutta-alueen välillä. Näin ollen esimerkiksi Suomen vienti- ja tuontiteollisuus on hyvin merkittävässä osassa valuuttakurssien muodostumisessa, mutta toisaalta valuuttakurssit vaikuttavat myöskin päinvastoin itse teollisuuteen.


 Itse valuuttakurssien määräytymiselle on monennäköisiä teorioita alkaen Fisher-teoriasta aina arbitraasikauppaan, mutta niistä en tämän syvemmin tiedä mitään enkä ala niitä nyt opiskelemaan. Aikanaan esimerkiksi sivutoimisissa laskentatoimen opinnoissa saatan vielä törmätä asioihin. Mutta niistä sitten joskus ehkä lisää.

Valuuttakurssiriskejä on neljää tyyppiä.

1. transaktioriski
2. translaatioriski
3. ekonominen riski
4. spekulatiivinen riski

Transaktioriski kuvaa sitä vaikutusta, mikä syntyy kun tietyn ajanhetken osakeoston realisoituminen myöhemmin omaan valuuttaan. Toisin sanoen EUR/USD: 1,2 suhteella osaketta dollareissa ostanut sijoittaja myy vuoden kuluttua kaikki ostamansa osakkeet suhteella 1,4 nettoaa euroissa rahaa, vaikka osakkeiden hinta olisi polkenut paikoillaan ja osinkoja ei olisi maksettu. Translaatioriski tunnetaan myös oman pääoman valuuttariskinä tai kirjanpidollisena riskinä, ja se koostuu esimerkiksi jonkin ison konsernin sisällä kun tytäryhtiöt muuttavat kassavirtojaan itse emoyrityksen perusvaluuttaan.

Ekonominen riski tarkoittaa myös "väärän kurssitason riskiä". Tämän riskin määrä on noussut, kun liberaali kaupankäynti on lisääntynyt eli esteet tullien ynnä muiden muodossa ovat vähentyneet; kaupankäynti helpottuu, mutta riski epäonnistumiselle kasvaa. Esimerkiksi euro voi olla ekonomisen riskin vuoksi yli- tai aliarvostettu, jolloin kyseisellä valuutalla operoivat yhtiöt kärsivät kohonneista työvoima- ja materiaalikustannuksista. Spekulatiivinen riski syntyy, kun esimerkiksi yksittäiset sijoittajat tai isommat toimijat käyvät kauppaa valuutalla arbtraasikaupan hengessä. 

Näin ollen huomannet, että piensijoittajalla on hankala vaikuttaa valuuttakurssiriskiin.'

Esimerkki potentiaalisesta ostokohteestani

Käytännössä sijoittaja joutuu kuitenkin valitsemaan ostohetken, jolloin hän altistuu sen hetkisellä vaihtokurssilla valuuttariskille. Tämä on se kohta, jossa kyseiseen riskiin voi eniten itse vaikuttaa. Oman valuutta- ja osakeposition voi suojata operatiivisesti ja finanssisuojauksella. Näistä ehkä myöhemmin lisää. 

Olen ajatellut ostaa NYSE:ssä noteerattavaa Medtronicia, jonka noteerausvaluutta on luonnollisesti Yhdysvaltain dollari. Jos ostaisin valuutta esimerkiksi nykyisellä EUR/USD: 1,2355 vaihtosuhteella ja ostoni koko olisi se vähän vajaa tuhat euroa (otan tähän helppouden vuoksi summaksi 1000€), niin saisin Medtronicia seuraavanlaisesti.

1000 EUR * 1,2355 = 1235,5 USD,            Medtronicin kappalehinta 40,85 USD

<=> 1235,5 USD / 40,85 USD/kpl  =  30 kpl Medtronicia

Nyt oletan, että euro kaikesta huolimatta on vahva valuutta 10 vuoden kuluttua, jolloin olen etukäteen kaavaillut myyväni Medtronicin osakkeet. Tuolloin vaihtokurssi olisi vahvistunut tasolle EUR/USD: 1,468 saakka. Eli dollari olisi heikentynyt.

Sattumoisin Medtronic olisi junnannut paikoillaan ja minä tomppeli en ollut luopunut tuossa ajassa osakkeista, jolloin positioni arvo olisi edelleen 1235,5 USD.

1235,5 USD / 1,468  =  841,6 EUR

Kannattiko? Laskuista on tarkoituksella jätetty kaikki kulut valuutanvaihdoista ja toimeksinannoista alkaen poissa, mutta ne mukaan laskettuna tuotto olisi ollut vielä surkeampi. Näin ollen heikolla eurolla ostaminen ja vahvalla myyminen on itse yritysriskin lisäksi pahaa myrkkyä sijoituksen tuotolle. Paljon mukavampaa olisi vahvalla ostaminen ja heikolla myyminen.

Euro on nyt heikoilla ja voi heikentyä edelleen syksyn mittaan suhteessa dollariin, joten nyt ei ole oikein ostajan markkinat USA:n suuntaan tai ylipäätään ostokohteisiin, joiden noteerausvaluutta on joku muu kuin euro. Odottelen syksyn uutisia, ennen kuin altistan lisää rahaa valuuttakurssiriskille.

Lähteenä minulle tämän teossa ovat olleet muun muassa Niko Suorannan opinnäytetyö sekä valuuttakauppaopas.com -sivusto.

Kummalle osakkeelle vaaka kallistuu?

Tässä blogauksessani pyörittelen sitten seuraavaa osakeostoani kahden finaaliin päässeen potilaan kohdalta. Pyrin käyttämään ainakin paria kaavaa odotettavissa oleville tuotoille ja listamaan SWOT-tyyliin (strenghts, weaknesses, opportunities, threats) Medtronicin ja Seadrillin tilaa. Molemmista firmoista olen tehnyt myös itsenäiset analyysinsä: MDT ja SDRL

Albert Humphreyn kehittämä SWOT-nelikenttämenetelmää käytetään strategian laatimisessa, sekä oppimisen tai ongelmien tunnistamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Kyseessä siis on hyödyllinen ja yksinkertainen työkalu yrityksen toiminnan arviointiin, nimenomaan tulevaisuuteen. SWOT-analyysin kohteena voi olla jonkin yrityksen toiminta koko laajudessaan tai vaikkapa vain jonkin tuotteen asema.

Lisäksi otetaan Benjamin Grahamin lanseeraamat margin of safety ja intrinsic value -käsitteet mukaan makusteluun, niin enköhän pääse jonkinlaiseen reseptinkirjoitukseen. Minulla on muuten vielä lukematta kyseisen herran teos The Intelligent Investor.


Ladotaanpa ensin keskeisiä lukuja pöytään, ensin Medtronic ja sitten perään Seadrill:

• EPS   3,22 $ vs. 2,10 $
• osinko d   1,04 $ vs.  3,68 $ (oma arvio turvallisesta on 1,68$)
• osingonkasvu g    7,8% vs. 36,62% (nykyfundilla pörssistä laskettuna 10,85%)
• ROE   20,65 vs. 16,55

Gordonin osinkomallin mukaan

P = dE / (k-g)

P_MDT  = 1,04  / (0,11 - 0,078) = 32,5

P_SDRL = 1,68/39,62  / ( 0,11 - 0,1085) = 28,3

Heh, ei oikein mätsää.

Grahamin opit

Benjamin Graham

Varmuusmarginaalilla (margin of safety) Graham tarkoitti teoriassaan eroa laskelmoidun osakehinnan ja osakekurssin välillä. Arvioitu osakkeen arvo tulisi olla korkeampi kuin nykykurssi pörssissä.  Mitä suurempi ero, niin tietysti sen parempi. Osaketta pidetään yliarvostettuna jos sen kurssi on korkeampi kuin osakekohtainen arvo. Tällaista yliarvostusta tulisi siis tämän opin mukaan välttää kuin MDR-GNB:tä Intiasta tuotuna. Tämän marginaalin laskemiseen ei käsittääkseni ole mitään tiettyä kaavaa, vaan sen laskemiseen voidaan käyttää useitakin kaavoja. Olisi liian yksinkertaista käyttää tasearvoa, sillä silloin p/b-arvo kertoisi suoraan yli- tai aliarvostuksen.

Marginaali voidaan laskea EVA:n (Economic Value Added) avulla. Yksi käytetty kaava on seuraava:

EVA = Oikaistu liikevoitto - verot - oman pääoman kustannus

         = NOPAT (Net Operating Profits After Taxes) - oman pääoman kustannus
tai     = (Net Investment) x (Actual Return on Investment – Percentage Cost of Capital)
tai     = ROE - tuottovaatimus


EVA_MDT   = 20,65 - 11 = 9,35 %

EVA_SDRL = 16,55 - 11 = 5,55 %

Molemmilla yhtiöillä olisi positiivinen vaikutus taloudelliseen arvoon, economic value added. Kaikkia yllä olevia menetelmiä olen nähnyt käytettävän EVA:n määrittämiseen. Itse periaate kärsii mielestäni inflaatiosta, kun kerta sijoittajalla on mahdollisuus käyttää useaa kaavaa (tosin sama periaate kaikissa taustalla). Mieluiset luvut valitsemalla sopivaan kaavaan EVA:sta saadaan mieluisia lukuja. 

Oman pääoman kustannus voidaan puolestaan määrittää käyttämällä akateemista pääoman 

tuottomallia, Capital Asset Pricing Model (CAPM). Kaavassa voidaan käyttää joko historiallisia korkoja ja tuottoja tai ennusteellisia vastaavia. Jos oman pääoman kustannuksen eli toisaalta myös sijoitajan tuottovaatimuksen/-odotuksen haluaa siis laskea, on kaava siihen seuraavanlainen:

E(R_i) =  R_f + β_i * [Ε (R_m ) - R_f ]

E(R_i) = Osakkeen i odotettu tuotto (eli sen on kulu yritykselle, oman pääoman kustannus)

R_f = Riskitön (historiallinen) tuotto, esim. 12 kk Euribor-korko

β_i = osakkeen beta

E(R_m ) = Markkinaportfolion m (historiallinen) odotettu tuotto

Katsomalla vain vuoden ennusteella tulevaan saadaan seuraavat lukemat 

E(R_MDT) = 0,00967 + 0,84 * (0,047 - 0,00967) = 0,031718181     eli 3,2 %

E(RSDRL) = 0,00967 + 1,97 * (0,047 - 0,00967) = 0,0727812     eli  7,3 %

Kyseiset luvut saatiin siis käyttämällä vallitsevaa korkotasoa, osakkeen nykyistä betaa ja NYSE Composite Indexin ennusteellista vuoden kasvuprosenttia. Ei kovin mairittelevia lukuja. Historia ei puolestaan ota mitään takuita tulevien vuosien tuotoista, mutta suuntaa sieltä voi ammentaa. Käytetäänpä historiallisia vastaavia lukuja:

-Euribor 12kk vuoden 2007 tammikuusta, ka. noin 2,55 %
-10 vuoden NYSE Composite indexin annualisoitu kasvu on ollut 4,98 % ilman osinkoja, kehnoa. Käytetään rohkeasti pitkän aikavälin olettamaa 8% vuosittaisesta jenkkipörssien tuotosta.

E(R_MDT) = 0,0255 + 0,84 * (0,08 - 0,0255) = 7,1 %


E(RSDRL) =  0,0255 + 1,97 * (0,08 - 0,0255) = 13,3 %


Vähän parempaa historiadatan perusteella. Seadrill ylittää 11% tuottovaatimukseni CAP-mallilla arvioituna. Tämä kaavahan sitten olettaa betan muodossa korkeamman riskin antavan korkeampaa tuottoa, joten matalan betan defensiiviset yhtiöt eivät pärjää tässä kaavassa. Kaiken kaikkiaan nämä laskut alkavat jo turhauttaa, mutta olen mielestäni käyttänyt nyt jo niin paljon aikaa yhtiöihin tutustumiseen, että tiedän mitä olen saamassa.

SWOT-analyysi

Itse kokoamani, miettimäni ja netistä keräämäni analyysipläjäys firmoista taulukkomuodossa kertoo ehkä asiaa tiiivistetysti.

Rec. Medtronic Incorporation, osake, lääketieteellinen teknologia
D.n:o toivo, että hinta pysyttelisi vielä alle 40 $; kappalemäärää ostolle on vaikea sanoa S.


Osta yksi erä tiedostaen, että markkinoita on mahdoton ajoittaa. Käytä RSI-indikaattoria apuna, ja liukuvia keskiarvoja. Ota tyhjään mahaan. Osakekuumeen hoitoon.

Uusi osake seurantaan!

Lisäsin Eristykseen yhden uuden potilaan, nimittäin Rapala VMC Oyj:n! :) Kaikille Rapala lienee ainakin nimenä tuttu, vaikkei kalastusta olisikaan harrastanut, eikö vain? No tässä tuli jo yksi Rapalan vahvuus, tunnettavuus. Brändi, tai oikeastaan brändit mitä konserni sisältää. Niitä ovat lisäksi Shimano, Humminbird, Magellan, Peltonen, Rex, Alpina, Remington ja Bushnell. Konserni on alallaan suurin ja sillä on toimiva, sisäänrakennettu maahantuonti- ja markkinointiverkosto. Suomessa toimii esimerkiksi Normark Sport Finland Oy, joka on Rapala VMC Oyj:n tytäryhtiö, jonka toiminta on pääosin konsernin sisäistä. Yhtiö toimii ns. ostotyökaluna maailmanlaajuisesti kolmansien osapuolten tuotteille, ja myy niitä edelleen konserniyhtiöille mm. Venäjälle, Baltiaan, Puolaan, Ukrainaan, Tsekinmaalle. Operatiivisesti toimintaa on hajautettu ja esimerkiksi keskusvarasto on Vantaalla, hankintapalvelut Liettuassa, hallinto Helsingissä ja kirjanpito Lahdessa.

Yhtiö on kaikinpuolin hyvässä kunnossa ja houkutteleva, muutenkin kuin vain vieheenä siimani päässä. Mutta sehän ei tee sitä vielä hyväksi sijoitukseksi.

Päivitin seurantalistan fundamentteja myös ajan tasalle, ja mieluista on, että Medtronic on kohentanut asemiaan! Myös Tesco näyttää listallani halvalta, varsinkin Wal-Martiin verrattaessa. Kolmaskin asia, minkä itselleni muistiin näin kirjoitan on se, että euron kurssi dollariin nähden on melko kehno nyt, joten eipä ole oikein ostajan markkinat P-Amerikan suuntaan, vaikka sinne allokaation arpa laajentanee salkkuani seuraavaksi. Analyysini Seadrillistä sai lukijoita yllättävän runsaasti liikkelle, mutta Medtronic tuntuu nyt todennäköisemmältä ostolta.

Tämän aamun uutisten perusteella odotellaan jo Espanjan ja Italian valtioiden avunpyyntöä oman valtiontalouden tukemiseen...ei siis enää pankkisektorin. Vuosia kasvanut julkisen talouden alijäämä on saanut vientivetoiset maat lopulta niiaamaan. Suomi sai sentään Moody's -luottoluokittajalta kehuja. Tämmöistä, syyskuun loppua odotellessa...

Analyysi: Medtronic Incorporation

Medtronic, Inc.  (NYSE: MDT), on perustettu 1949 Minneapolin esikaupunkialueella autotallissa Earl Bakkenin ja Palmer Hermundslien toimesta, Minnesotassa, ja se on maailman suurin lääketieteellisen teknologian laitteita valmistava yhtiö. Bakken loi sähköinsinöörinä vuonna 1957 maailman ensimmäisen ulkoisen sydämen tahdistimen. Tuon keksinnön jälkeen alkoi yhtiön voittokulku maailman suurimmaksi alan firmaksi. Medtronic kuuluu niin kutsutulle Fortune 500 -listalle, joka listaa 500 julkisesti noteerattua Yhdysvaltalaista yhtiötä suuruusjärjestykseen liikevaihdoiltaan.


Yhtiön alkuperäiset tavoitteet ovat olleet varsin jalot; Medtronic luettelee edelleen toimintansa tavoitteikseen lievittää kipua, edistää terveyttä ja pidentää elinikää, kuten yli neljäkymmentä vuotta sitten Earl Bakken jo listasi. Tämä on hieno asia, ja yhtiö on edelleen uskottava tuon tavoitteen toteuttamisessaan. Kuitenkin yhtiö on sittemmin listautunut pörssiin, jolloin sille on tullut osakeyhtiöinä myös intressejä osakkeenomistajien edun ajamiseen. 

Yleiskatsaus liiketoimintaan

Medtronicilla on kuusi pääliiketoimintayksikköä, joiden kesken koko operatiivinen toiminta suurimmilta osin tapahtuu. Ne keskittyvät tietyntyyppisiin sairauksiin tai hoitoihin: Cardiac Rhythm Disease Management, Spinal and Biologics, CardioVascular, Neuromodulation, Diabetes ja Surgical Technologies. Medtronic on rakentanut myös näiden liiketoimintayksiköiden välille pieniä strategisia ryhmiä, jotta tiedon ja parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen olisi mahdollisimman tehokasta myös yksiköiden välillä. Ryhmiä on neljä kappaletta, ja ne toimivatkin ikään kuin liimana ja voiteluaineena samaan aikaan yhtiön sisällä.


Koko toimiala on poikkitieteellinen toimiala yhdistäen tekniikan, biologian ja lääketieteen osa-alueita. Juuri tämän moninaisuuden vuoksi alalla voivat pärjätä pienemmätkin firmat, jotka vain osaavat keskittyä fiksusti vahvuusalueeseensa. Esimerkkinä tähän voisi mainita suomalaisen sykemittarivalmistajan Polar Electron, joka on lähtenyt kasvamaan muutaman insinöörin innokkuudesta ja lahjakkuudesta sekä palavasta halusta mitata elimistön ja erityisesti rintakehän sähkövirtoja. Näin ollen Medtronicilla alan massiivisena monialaosaajana on vahvat asemat liiketoimintasegmenttien ulottuessa vahvana useaan suuntaan. Kuvailisinko, että Medtronic kykenee laadukkaaseen suoritukseen monessa asiassa. Tällainen hajautuminen ei ole kompastuskivi firman dynaamisuudelle, sillä yllä mainitsemani pienet "liimayksiköt" firman sisällä ovat osoittautuneet tehoikkaiksi.

Medtronic sijoituskohteena

Pyrin makustelemaan Medtronicin sopivuutta itselleni seuraavin keinoin: tarkastelen fundamentit (lähinnä valuaatiota mittaavat); käyn läpi osinkoon (mm. Gordonin Growth Model osakkeen todellisen arvon määritykseen sekä payout ratio) ja kasvuun liittyvät asiat; taseen tarkastelu ja taloudellinen vahvuus yleensäkin; firman toiminnan tehokkuus RoA ja RoE avulla mietittynä ja omaan toimialaan verrattuna; itse lääketieteellisen tekniikka toimialana ja Medtronicin tulevaisuus siinä. Ei sovi myöskään unohtaa tarkastella yhtiön johdon sitoutumista yhtiöön; sisäpiiriläisen tai hallituksen jäsenen suuri osakemäärä yhtiön osakkeita antaa pientä turvaa myös yksittäiselle marginaalisijoittajalle.


Aktiivisen arvosijoittajan kiinnostuksen kohteena oleva yrityksen päätearvo, mitä sitten käytetään todellisen arvonmuodostuksen apuna, ei jotenkin vain ole sopinut ajatusmalliini. Kyseinen päätearvo aka terminaaliarvo saadaan tilinpäätösperusteisen arvonmääritysmallin avulla, akateemiselta nimeltään Lisäarvomallilla. Tämän mallin mukaan yrityksen arvo saadaan oman pääoman kirjanpidollisen arvon (substanssiarvo) ja tulevien lisävoittojen summana. Lisävoitto puolestaan mittaa, kuinka paljon yritys pystyy tekemään voittoa sijoittajien tuottovaatimusta enemmän. Tässä apuna pystyy käyttämään anakyytikoiden konsensusennusteita. Sitten tämä osuus, mitä ei pystytä selittämään substanssiarvolla ja lähivuosien lisävoitoilla on päätearvo. No tämän referoinnin perusteella pystyn itse toteamaan olevani pikemminkin passiivinen arvosijoittaja. Allokoinnin suhteen olen kuitenkin vielä melko aktiivinen, sillä suorien osakesijoitusten muodossa on tullut otettua näkemystä markkinoista. ETF:iin on vielä palattava.

Arvostusluvut

Medtronicin tämän hetken valuaatio on kautta linjan maltillisempi kuin sektorilla keskimäärin. P/E on 11,79 (vs. 44,84) ja täten arvo-osakkeen raameissa vielä joten kuten. Hinta per tasearvo (P/B) on 2,30 (vs. 2,84), joten osakkeen hintaan on ladattu jonkin verran toivoa suuremmista tulevaisuuden tuotoista sekä kasvusta. Tämä lienee alansa suurimmalle toimijalle hankalaa, muttei ehkä mahdotonta. Nykyisen kurssihinnan suhteessa tulevaisuuden vapaaseen kassavirtaan (P/FCF) on 13,35 (vs. 35,4), joten tässäkin osake on hinnoilteltu edulliseksi joko sijoittajien arveltua tuloksentekokyvyn olevan sittenkin huono tai yleisemmin finanssimaailman turbulenssien vuoksi. Mihinkään anomaliaan, alianalysointiin, hinnoitteluhäiriöön below the radar -tyyliin en usko.

Osinko ja ulosmaksusuhde

Vertaillessa osinkotuottoa esimerkiksi kilpailijoihin Zimmer Holdingsiin (1,15%) tai Strykeriin (1,59%) voidaan Medtronicin osinkotuoton 2,74% olevan kaksinkertainen. Sektori tarjoaa keskiarvona 1,99% tuottoa osinkojen muodossa, eli voisi yleisesti tulkita lääketieteellisen teknologian alan firmoilla olevan paljon käytettävää kertyneille voitoille, kun niitä osinkojen muodossa ei makseta kovin paljoa. Osingon yhteydessä on kuitenkin tällaisen stabiilin firman kohdalla muistettava osingonkasvu. MDT:n viiden vuoden osingon kasvu on ollut 17,13% (vs. 11,63%), joten firma lyö tässäkin keskiarvon. Osingonjakosuhde (payout ratio) on kuitenkin hyvin maltillinen 29,75 sektorin yhtiöiden maksaessa keskimäärin 49,30% voitoistaan osinkona omistajilleen. Medtronic lihottaa siis kassaansa mukavasti nykyisellä osinkopolitiikallaan verrokkejansa enemmän. 


Myron J. Gordonin osinkomalli vuodelta -62 on tunnettu osakkeen oikean hinnan ja P/E -luvun arviointiin. Mallin mukaan osakkeen motivoitu hinta on:

P =  d x E / (k-g)

P = hinta
d = osinkokate eli payout ratio
E = osakekohtainen voitto
k = markkinoiden tuottovaatimus
g = yhtiön osinkokasvu
(D = osinko = d x E)

Markkinoiden tuottovaatimuksena käytän tässä omaa tuottovaatimustani, joka on 9% (n. 3,5% riskitön korkosijoitus + 5,5% riskipreemio kasvualan firmalle). Medtronicin osingon vuosittainen kasvuvauhti on 7,8% ja osakekohtainen tulos 3,22 taalaa. Näin saadaan oma näkemykseni hinnasta:

Oma tavoitehinta = 0,2975 x 3,22 $ / (0,09 - 0,078) = 0,95795 / 0,012 = 79,83 $

Näin ollen osakkeen motivoitu hinta, tavoitehinta on noin kaksinkertainen nykykurssiin suhteutettuna. Kun otetaan huomioon vielä se, että yhtiö voisi takuulla maksaa suurempaa kestävällä pohjalla, niin nimittäjässä oleva luku pienenee, jolloin tavoitehinta kasvaa edelleen! Toki Gordonin mallissakin on oma huono puolensa, ja se on se, että yhtälö olettaa osinkojen kasvunopeuden olevan vakio hamaan tappiin saakka. Ei ole olemassa firmaa, jonka osinko kovin pitkään kasvaa tasaisella nopeudella. Tämän havaitsivat myös Gordon ja Shapiro. Tulevaisuudessa saatavia tuottoja on kuitenkin vaikea arvioida tarkemmin, joten yhtälö on riittävän tarkka. Tutkijat ehdottavat myös kaukaisen tulevaisuuden diskonttauksen nykyhetkeen pienentävän arviointivirhettä, mikä aiheutuu tasaisen kasvun oletuksesta (Gordon & Shapiro 1956, 105-106).

Kasvuluvut

Osakekohtaista tulosta (EPS) on mielekästä tarkkailla analyysitilanteessa useamman vuoden perspektiivillä, muistaen muutaman hankalan viimeisimmän vuoden. MDT on kasvattanut osakekohtaista voittoaan keskimäärin 5,96% annualisoituna 5 viime vuoden aikana. Sektori on kyennyt 4,64% kasvuvauhtiin. Viiden vuoden myynnin kasvuluvut puolestaan kääntyvät sektorin voitoksi peräti 5,64% vs 12,64% -suhteella. Tässä sopii muistaa alan olevan hyvin voimakkaasti kasvava, jolloin markkinaraon löytävälle yhtiölle avautuu makoisat markkinat. 

Taloudellinen vahvuus ja tehokkuus

 Velan suhde pääomaan on melko korkea, 62,13% (vs. 42,09%). Onko se sitten hyvä vai huono asia jää jokaisen itse päätettäväksi. Viiden vuoden EBITD kasvu on 28,68% (vs. 22,60%). RoA on 10,52% (vs. 9,13%) ja RoE 19,84 (vs. 13,99%), kaikki luvut annualisoituna viiden viimeisen vuoden perusteella. Medtronic päihittää näissäkin tunnusluvuissa sektorin keskiarvon.

Yhtiön johdon osakeomistukset

Yhtiön yhdeksäntoistahenkisestä johtoryhmästä Gary Ellis, Michael Coyle, Chris O'Connell, Cameron Findlay sekä James Dallas omistavat kukin noin 3 miljoonaa osaketta, joten kunkin positio on noin 12 miljoonan taalan arvoinen. Yhtiön koko osakekanta muodostuu noin 1 037 190 000 osakkeesta. Sisäpiiriläisiä näkyy olleen ostolaidalla hintahaitarilla 37,94-38,90 $ tämän vuoden aikana.

Toimialan tulevaisuus

En jotenkin osaa nähdä lääketieteellisen tekniikan tulevaisuutta kehnona missään valossa. Ihmiset ovat yhä terveystietoisempia, joten he hakeutuvat hoitoon aiemmin kuin ennen. Länsimaissa väestö ikääntyy, jolloin luonnolliset sairaudet yleistyvät. Hyvinvointi lihottaa ihmisiä, jolloin diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinvammoja on entistä enemmän. Terveys on jotenkin pop. Suurin osa ihmisistä pitänee omaa terveyttään itsestäänselvyytenä, mutta kun jokin paikka reistaa tai sairaus iskee, niin oma henkikulta terveenä onkin tavoiteltava asia. 

"Sisäpiiriläisenä" näen Medtronicin olevan vahva; se on läsnä päivittäin ja sen logo vilahtaa jossain useamman kerran päivässä. Suuruuden ekonomia toimii brändiä rakentaen päivä päivältä. Oma ihmetyksen aiheeni on, että miten osakkeella voi olla näin suuri hinnoitteluvirhe ( nykykurssi ~38 $) suhteessa tuloksentekokykyyn. Vai onko se virhe? Mikä voisi puolestaan tavoitehintaan tapahtuvan kurssinousun katalyytti? Vahvistuminen suhteessa pahimpiin kilpailijoihin entisestään? Kilpailijoiden heikentyminen? 

Seekingalpha.com sivustolla  Efsinvestment-nimimerkki pitää Medtronicin todellista arvoa tasolla $47 - $63 per osake.

Oma näkemykseni

Osake ja yhtiö ovat houkuttelevia; haluaisin omistaa sekä osaketta että yhtiötä. Yhtiö sijoittuisi omassa salkussa todennäköisesti satelliitiksi, tavoitteenanihan on muodostaa ydin melko ETF-pohjaiseksi. En todennäköisesti tule myymään firmaa vielä vuosiin salkustani, sikäli kun sen sinne edes hankin. Nykykurssissa on nousupotentiaalia usealla mittarilla tarkasteltuna, mutta vaikka hinta katalysoituisi sinne tavoitehintaansa, niin yhtiön tuloksentekokyvyn säilyessä tekisi mieli pitää yhtiö salkussa. Seuraava ostoni ajoittunee elo-lokakuu -välille. Medtronic on toinen vaihtoehto seuraavasta salkkuun ostettavasta yhtiöstä. Sen toisen paljastan myöhemmin, kunhan saan analyysin kirjoitettua.

Seekingalpha.com sivustolta löytyi mielenkiintoinen artikkeli tammikuulta: Medtronic Has At Least 20 % Upside potential

Kyllä kansa tietää

Tänään sulkeutunut epätieteellinen kyselytutkimukseni kertoo sen (N=14, sisältää oman ääneni), että nykyinen taloustilanne peilautuu negatiivisesti tai korkeintaan vain vähän positiivisesti sijoittajien salkkuihin. Neljä vastaajaa uskoi negatiivisen talousvireen Euroopan taloudessa näkyvän myös salkun kehnona arvonkehityksenä. Seitsemän vastajaa, itseni mukaanluettuna, arveli sivuttaisliikettä täksi kesäksi salkulleen, mutta kolme rohkeamielistä sijoittajaa arveli lievän positiivisen kehityksen olevan hyvin mahdollista. Huomionarvoista tässä lähes pseudotieteellisessä kyselyssä oli se, että kukaan ei edes anonyyminä vastaajana uskonut oman osakepoiminnan suojaavan negatiivisilta talousuutisilta ja uskonut salkkunsa kehittyvän kohti koillista. Kertooko se siitä, että olemme riittävän realisteja omien taitojemme ja salkkujemme suhteen? Turskantuoksua siis tiedossa.

 Lukemiseni alla on tällä hetkellä Vesa Puttonsen kirja "Osta halvalla, myy kalliilla". Vaikuttaa aika hyvältä kirjalta siinä mielessä, että Puttonen on onnistunut popularisoimaan muuten melko asia- ja datapitoista finanssimaailmaa erityisesti osakesijoittamisen kannalta. Tuntuu, että olen silti jo kasvanut yli kirjasta. Kirja sopinee paremmin ensikertaa osakkeisiin tutustuvalle. Enkä sano tätä sillä, että olisin edes keskenkertainen osakesijoittaja.

Seuraava osakeostoni tuntuu nyt asettuvan Medtronicin, Seadrillin ja Coca-Colan välille. En vielä tiedä, mikä voisi olla sitten lopullinen valinta. Nyt tulen käyttämään RSI-indikaattoria ja liukuvia keskiarvoja sun muita ostohetken ja erityisesti -kohteen valinnassa. Päivän hintakin vaikuttaa. No, katsellaan, sillä EUR/USD -suhde ei ole niin miellyttävä. Tuntuu jotenkin, että kohta olisi parasta olla vain markkinoilla osakkeina. Katsotaan osuuko lääkärin tuntemukset kohdalleen, vai joudunko vielä finanssimaailmassakin kahlaamaan kadulla virtaavassa veressä...

Usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan sanoo Iso kirja. Onko tiedossa turskaa?