Kiitos stockrover.com!

Kiitos stockrover.com, kiitos! Teidän avullanne olen löytänyt jotain erittäin mielenkiintoista. Sain samalla pähkinän purtavaksi, sillä paria ajatusmalliani täytyisi varmasti jalostaa, jotta ne toimisivat oikeina kvanttimalleina. En tiedä oikein mitä yllä olevasta graafista pitäisi sanoa. Missä menee data minigin  raja ja missä kohtaa sitä huijaa enää vain itseään? Yllä oleva kuva kertoo oranssilla merkatun strategiani kymmenen viime vuotta Pohjois-Amerikan markkinoilla. 

Alimpana kyntävä S&P 500 -indeksi on tuottanut viimeisen kymmenen vuoden aikana +63% eli aika vähän. Osingonkasvattajat ovat yltäneet kohtuullisen hyvään tuottoon backtestatenkin, mutta voiton tässä vertailussa vie RSI-pohjainen oikeaan ostohetkeen tähtäävä momentum-sijoittaminen. 

Ajatuksiani hiemankin seuranneet tietänevät, että olen pitemmän aikaa ajatellut siirtää osan sijoitustoiminnastani ydin-satelliitti -mallimaisesti "jollekin toiselle". Se joku toinen voisi olla esimerkiksi jonkin sijoitusrahaston ammattitaitoinen hoitaja, ETF:n laaja hajautus tai kvanttimalli omine kriteereineen. Olo on tällä hetkellä hieman häkeltynyt. Olenko vain niin tyhmä, että en vain hoksaa jotain oleellista?

Kvartaalikatsaus Q3/13 +6,48%

Yleinen, kypsää markkinasuhdannetta kohti kulkeva markkinavire sai salkkuni kulkemaan myötätuulessa. Niin, samoin kulki kyllä indeksikin, joten juhlan aiheet tämän pienen piensijoittajan kahvipöydässä jäävätkin siihen. Salkkuni TWR-tuotto viime kvartaalilta oli +6,48%.

Oma vertailuindeksini, joka koostuu mediaanina siis OMXHCAPGI ja All World Indexistä, kulki ylöspäin +10,75% edelliskvartaalin aikana. Tästä voi koostaa yksinkertaisen päätelmän: indeksisijoittaja on minua johdossa. Miksi siis en sijoita indeksiin enempää, vaan olen nostanut käteisposition kokoa pikkuhiljaa, mutta varmasti?

Koko vuoden TWR-tuotto on jättänyt itselleni luun käteen; vuoden alusta salkku on kasvanut TWR:llä mitaten +0,86%. En ole vallitsevaa inflaatiokantaa seurannut, mutta pitkän aikavälin rahan arvon alenema on syönyt omaisuuteni arvoa. Mitä olen saanut? Vatsanpuruja? En. Jännitystä? En sitäkään, mutta oppia ainakin. Aion jääräpäisesti jatkaa osakepoiminnalla nykyisellä strategiallani. Tenbaggerien etsiminen jatkuu, mutta jääköön nähtäväksi kuljenko lopulta tavallisena bullerona häviten vuosi toisensa perään markkinalle.

Jotta iso kuva ei jäisi aivan avaamatta, niin alla on screenshot Nordnetin salkun tuotosta OMXH:ta ja siellä koostamaani vertailuindeksiä vastaan. Voitolla ollaan molempien suhteen. Lisäksi kyseisestä tuottokaaviosta puuttuvat hyvätuottoiset Seligsonin Global Top 25 Brands ja S-osuudet.

Automodularille olen antanut aikaa tämän vuoden loppuun saakka tehdä jotain. Jos mitään ei tapahdu, niin myyn kaikkien bulleromaisten tunteiden läpikäymisen jälkeen tämän holdin. Jos jotain tapahtuu, muutan sijoitusteesia, ja AM.TO saattaa jatkaa eloaan salkussani. 

Lääkärin työ -raakaa työtä

Oletteko koskaan miettineet mitä lääkäri oikeastaan tekee työpäivänsä aikana? Kyllä, tietysti tutkii ja hoitaa potilaita. Mutta lääkärin kuin lääkärin työnkuvaan sisältyy eräs merkillinen komponentti, johon varsinainen lisensiaatin koulutus yliopistossa ei valmista oikeastaan ollenkaan. Se on paperityö, jota olen yllätyksekseni joutunut tekemään runsain mitoin kesän aikana. Päätin poiketa jälleen blogin teemasta ja avautua hieman lisää sijoittamisen ulkopuolisista asioista. Näkemykseni kirjoitan perusterveydenhuollon lääkärin näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö vuosien saatossa kartoittanut nuorten lääkärien tyytyväisyyttä ja työelämään liittyviä kysymyksiä pian valmistumisen jälkeen.  LÄÄKÄRI 2008 - Kyselytutkimus vuosina 1997–2006 valmistuneille lääkäreille on niistä viimeisin. Eräänä tutkimustuloksena korostui muun muassa se, että erityisesti terveyskeskuslääkärit kokivat runsaan paperityön ja työn pakkotahtisuuden työssään haitalliseksi tekijäksi (Heikkilä ym. 2009)

Perusterveydenhuollon piirissä paperityötä on valtavasti. Tämän kaltainen 

pinkka potilaspapereita tekemättömänä tuli tutuksi. Kiireen keskellä 

oppii elämään, mutta epävarmuuden sietäminen on haastavinta. Kuva ei ole

lavastettu.

Suurin osa lääkäreistä tekee työpäivänsä hyvin paljon paperitöitä, pahimmillaan noin 60-70% päivästä. Siis istuu koneen takana riittävän epäergonomisessa asennossa näpytellen  Tästä paperikasasta ei-lääketieteellistä duunia on konservatiivisen arvioni mukaan noin  5-10%. Veronmaksajien rahaa kuluu moniin vielä järjettömämpiinkin paikkoihin, mutta minulla olisi asiaan yksinkertainen säästöehdotus (ei ole oma idea). Tilastointia, jatkohoitopaikan miettimistä yms. työtä voisivat tehdä koulutetut sihteerit ja vielä tehokkaammin kuin montaa rautaa tulessa pitävä lääkäri. Tässä on julkisessa terveydenhuollossa tehostamisen varaa. Privaattipuoli on paljon edellä tässä töiden organisoinnissa, ja siellä lääkäri saa keskittyä ammattinsa mukaiseen työhön. 

Liian tuttu näky; tiimalasin tuijotus. Toimiva potilastietojärjestelmä, jota päivän aikana käytetään runsaasti, olisi kaikkien etu. Aivan kaikkien.

Toinen, vielä suurempi harmaita hiuksia aiheuttava asia työssä on toimimattomat ja yhteensopimattomat potilastietojärjestelmät. Ymmärrykseni IT-puolen asioita on melko pinnallinen, mutta olen saanut käsityksen, että laajan potilastietojärjestelmän tekeminen on todella iso urakka. Asian eteen vaadittaisiin insinöörien hikeä ja katkenneita koodinpätkiä kuulemma valtava kasa. Näistä vertauskuvista huolimatta nakertaa todella rankasti kun kiireessä tehtävä aamukierto vaatisi vähintään yhtä nopean koneen ja tietojärjestelmän. Yksikin bugi saatika järjestelmän kaatuminen tietää pidempää työpäivää. 

Alla on mielenkiintoinen taulukko; kysymykseen on saanut vastata valitsemalla monta eri kohtaa. Alkuun voisi terottaa palkan merkitystä. Lääkäreiden ostovoima Suomessa on suurehko, mutta tuntuu, että suomalainen mieltää hyvän palkan ja euronkuvat lääkäriyden synonyymiksi joskus. Lääkäreitä moititaan ahneudesta. 

Palkka on ollut merkityksellinen tekijä noin joka neljännen nuoren lääkärin työvalinnoissa, eikä asiassa ole tapahtunut muutosta parissakymmenessä vuodessa. Sen sijaan oikeasti merkityksellisiä asioita ovat tutkimuksen mukaan olleet työn ammatillinen kiinnostavuus, sijaintipaikkakunta, erikoistumismahdollisuus (=yliopistosairaala lähellä) sekä henkilökohtaiset seikat. Eivätkö nämä ole aika pitkälle samoja tekijöitä minkä perusteella (mikäli on mahdollisuus valita) sinäkin työpaikkasi valitset? 

Itse koen oman ammatin valintani oikeaksi. Olin valmistumassa ihan toiseen tutkintoon, kunnes pääsin lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ei ole kaduttanut. Työssä on joitakin raskaita puolia, osa hyvin epämiellyttäviäkin, mutta tunnen olevani itselleni mielekkäällä alalla. Saan käyttää persoonani hyviä puolia ihmisten kanssa työskennellessä. Lisäksi tunnen, että työ on älyllisesti niin stimuloivaa, että addikti asioiden selvittämiseen ruokkii vain pyrkimystä kehittyä.

Tästä tähän. Ei mulla muuta. 

Tätä on taloudellinen riippumattomuus

Joki kutsuu, eikä sen kutsua voi vastustaa. Kaikki oikeudet 

pidätetään.

Viime viikolla elin erästä osaa siitä unelmastani, tavoitteestani olla taloudellisesti riippumaton. Ajattelin nyt blogin linjasta poiketen avautua hieman yksityiselämästäni, vaikka aihe lopulta liippaakin läheltä sijoitustoimintaani. Olin ystäväporukkani kanssa Pohjois-Norjassa Finnmarkissa, Kautokeinon kunnassa luonnon helmassa kalastamassa. Reissu ei uskoakseni ollut mitenkään erityinen kalareissu. Itse reissun tekoon kului rahaa lupineen, välineiden desinfiointeineen, polttoaineineen ja ruokineen vain 92€. Päälle tulee tietysti hieman kuluja näkymättömistä valmisteluista, kuten vieherasian täydentämisestä ja vastaavista. Reissu ei kuitenkaan ollut kallis, varsinkin koska sen anti oli kuitenkin niin erinomaisen mieltä lämmittävä. Taloudellinen riippumattomuus merkitseekin minulle ennen kaikkea aikaa, koska aika on rahaa. Ja raha on minulle vaihdonväline sen saamiseen. Haluan viettää aikaani minulle tärkeiden ihmisten parissa myös tulevaisuudessa.

Tässä aletaan olla jo pelipaikoilla. Joen nimi on Mollesjohka, ja se virtaa Iesjavresta kohti etelää. Katso mitä peilejä ja kiventauksia tässäkin on koluttavana! Melkein itku pääsee, kun on niin täydellistä. Kaikki oikeudet pidätetään.

Skreenaus -liian helppoa ollakseen totta?

Sijoitusmaailmassa on mahdollisuus pysyviin ylituottoihin monilla eri keinoilla. Eräänä tapana voidaan pitää osakkeiden seulomista tunnuslukujen avulla tunteettoman toistettavasti. Kvantitatiivinen skreenausmalli mahdollisine ostosignaaleineen (esim. B/P yli 1,2 tai omien osakkeiden takaisinostot käynnistyneet) voi toimia pätevänä osana sijoitustoimintaa. Muutamien lainalaisuuksien tajuamisen jälkeen piensijoittajan säännöt tähän isojen poikien peliin alkavat hahmottua ja alan pikku hiljaa pehmetä ajatukselle, jossa salkustani merkittävä osa, ydin, muodostuisi jolle kulle toiselle salkunhoitajalle uskotusta tai kvanttimallille annetusta siivusta. Tämä "ulkoistaminen" jättäisi laadullisen analyysin erheet noteeraamatta.

Netistä löytyvä stockrover.com -sivusto on ollut itselleni erinomaisen mukava tuttavuus. Osakkeiden penkojat tietävät Googlen ja finviz.comin skreenaustyökalut, mutta teille kehtaan suositella ilmaista, kirjautumisen takaa aukeavaa uudehkoa sivustoa. Tämä työkalu on yllättävän monipuolinen ja sen ansiosta se peseekin muut ilmaiset kokeilemani skreenerit.

Suoritetaan pieni skreenaus US-markkinoilta. Nyt otan yksinkertaisen näkemyksen, jolla mutuni pohjalta voi saada ylituottoa; etsitään markkina-arvoltaan pieniä yhtiöitä, joiden ostohetki teknisellä mittarilla sattuu olemaan syystä tai toisesta teknisesti otollinen. Pienet firmat tarjoavat monesta syystä mahdollisuuden jopa konstanttiin ylituottoon. Kirjautumisen jälkeen aukeaa allaolevan kuvankaappauksen kaltainen näkymä. 

1. Valitaan vasemmalta nuolen osoittamasta valikosta I would like to Screen for Stocks. 

2. Seuraavaksi ohjelma kysyy millä tavalla haluat alkaa osakkeita kartoittaa. Valitaan nyt esimerkiksi Momentum, sillä se on kiistatta eräs keskeisimpiä tekijöitä hyvän ja huonon sijoituksen välillä. Oikeassa reunassa aukeavaa ikkunaa on kuvaus momentumista ja sen alla muokattavissa olevat kriteerit. Alempi nuoli osoittaa Modify-näppäimeen, ja vieressä olisi kyseisellä kriteereillä suoritettava Run-näppäin. 

3. Avataan kansio Profile, josta avautuu paljon lisättäviä kriteereitä. Lisätään vielä valmiiksi tarjotun seitsemän RSI-kriteerin lisäksi Market Cap, sillä tiedättehän mieltymykseni pieniin yhtiöihin. Mcap saa olla nyt välillä 50-500 mUSD.  Kriteereitä on nyt yhteensä kahdeksan, mitkä seulovat 22/7703 yhtiötä Pohjois-Amerikan pörsseistä osakekoriini. Kuvan alareunassa näkyy 51/7703 sillä ohjelma ei vielä karsinut juuri lisättyä kriteeriä. Klikkaa Ok. 

 

4. Kyseisillä tunteettomilla, kvantitatiivisilla kriteereillä olisin valikoinut salkkuuni seuraavat osakkeet. Ja mitämitä, Return (YTD) perusteella olisin sattunut saamaan 84,8% tuoton! Tämä todella pistää miettimään, kun omilla hämmennyksillä keitetty soppa salkussani paloi pohjaan.

 

Stockroverilla pystyy backtestaamaan sekä portfolion toimivuutta että yksittäisen osakkeen performanssiamaksimissaan 5 vuotta taaksepäin, mutta en jostain syystä onnistunut yhdistämään ylläolevaa osakekokoelmaa backtestaukseen. Ottakaa huomioon myös, että jokin strategia toimii joskus ja joku ei juuri koskaan. Näillä saatesanoilla irtisanoudun kaikista muiden tekemistä skreenauksista ja niiden toteutuksista. 

Ylempi nuoli osoittaa palkin, jonka kautta fundamenttejä ym. voi vaihdella mieluisekseen. Minä pidän tätä työkalua erinomaisena ottaen huomioon, että se on ilmainen.