maanantai 7. tammikuuta 2013

Piotroskin parhaat palat



Tammikuu-ilmiö näyttää olevan edelleen voimissaan, kun salkku takoo neljättä peräkkäistä päivää ATH:ta. Voitteko kuvitella salkunhoitajien istuvan juuri toimistotuoleissaan ja päätään raaputellen miettivän mihin alkaisivat tänä vuonna 2013 miljardejansa tukkia? Hitailla shorttaajilla on tullut kiire sulkea positionsa ja turbowarranttien päällä kököttävät sijoittajat hokevat, että let your profits run! Vanha kunnon January Effect vahvistaa ajatusta, että markkinat eivät sittenkään toimi täysin rationaalisesti. Tämä ajoittain epärationaalinen toiminta antaa mahdollisuuden indeksin lyömiseen, ylituottoihin.

Lukijoille lienee tuttua amerikkalaisen professorin Joseph D. Piotroskin lanseeraama fundamenttipohjainen skreenaus, mikä kantaa nimeä Piotroski F-Score. Hän sai laajaa julkisuutta sijoitusmaailmassa vuonna 2000 kirjoitettuaan artikkelin "Value Investing: The Use of Historical Financial Statement Information to Separate Winners from Losers", mikä ilmestyi Journal of Accounting Research -lehdessä.


Piotroski F-scoren tuunaus

Jae Jun päätti kokeilla voisiko Piotroskin skreenauksen yhdeksää komponenttia trimmata vielä parempaan kuntoon. Jun on oldschoolvalue.com -sivuston perustaja ja tuottelias kirjoittaja arvosijoittamisen puolesta. Hän kokeili erilaisia kombinaatioita poissulkumenetelmällä; kun jokin kombinaatio tuotti huonommin kuin perinteinen 9-kohtainen Piotroskin menetelmä, hän hylkäsi kyseisen yhdistelmän.


Piotroskin 9-kohtaisen pisteytyksen takia todennäköisyyslaskennalla voimme todeta, että mahdollisia kombinaatioita on aika iso joukko (9*8*7*6*5*4*3*2 eri kombinaatiota). Työtään pienetääkseen Jun backtestasi ensin yksittäisiä pisteytettäviä kohtia viiden vuoden ajalta (vuodesta 2007 vuoteen 2011) ja rankkasi tällä keinoin kriteerejä paremmuusjärjestykseen nimenomaan tuottojen perusteella. Tässä kohtaa on muistettava, että kyseisellä aikavälillä osakemarkkinatkin ovat olleet peräti historiallisen talousmyllerryksen keskellä.

Ensimmäisestä taulukosta näemme, että parasta tuottoa tarjosi kriteeri #6, joka Piotroskin laatimaan säännön mukaan tarkkailee, että yhtiön current ration eli maksuvalmiuden tulisi olla parempi tarkasteluvuonna kuin edellisenä vuonna. Otin kesällä maksuvalmiuden mukaan myös omaan osaketarkkailulistaani eristyspotilaille


Kriteerien yhdistäminen

Jun oli kokeillut jo aiemmin parantaa Grahamin Checklistia menestyksekkäästi oman intuitionsa pohjalta, ja Piotroskin pisteytyksen kohdalla hänestä tuntui myös, että osa pisteytettävistä kohdista saattoi olla tarpeettomia. Käyttääkseen yllä olevaa rankingtaulukkoa hyväkseen Jun koetti yhdistellä parasta kolmea, parasta viittä, pelkästään positiivisia, kolmea viimeistä ja niin edelleen, mutta minkään itse muodostetun yhdistelmän tulokset eivät olleet loogisia. Tämän jälkeen hän päätyi kokeilemaan uudestaan jo edellä kuvattua eliminaatio-tekniikkaa manuaalisesti.

Hän aloitti kahdella parhaalla kriteerillä (eli #6 ja #9:llä) ja lisäili näihin eri kriteerejä. Jos uusi kombinaatio löi edeltäneen setin, hän jatkoi paremmin menestyneellä. Näitä eri kombinaatioita hän sitten backtestasi vuoden verran taakse päin, 3 vuoden verran, 5 vuoden verran sekä 10 vuoden verran pisteyttäen käänteisellä järjestyspisteytyksellä kombinaatiot; mitä pienemmät pisteet, sitä parempi kombinaatio. Millaisia olivat backtestauksen tulokset? Voitte itse todeta alla olevasta taulukosta trimmauksen tehonneen. Tulokset ovat uskomattomat!


 




Backtestauksen kriteerejä olivat hajautus 20:een osakkeeseen, päivävaihto minimissään 500 000 osaketta, minimihinta $2 per osake ja salkun tasapainotuksen vuoden välein.

Parhaat kombinaatiot olivat (#6,9,1) ja (#6,7,1,2). Ykköspaikan vei kuitenkin /#6,9,1-setti, koska se putosi vähemmän vuonna 2011. Huomatkaa, että alkuperäinen Piotroskin menetelmä on sijalla kymmenen. Se oli ainoa menetelmä, joka teki positiivista tuottoa kaikilla aikaväleillä! Vaikuttavaa sekin. Huomatkaa kuitenkin, että vaikka paras kombinaatio Piotroskista on todella yksinkertainen, niin sekin hävisi laajakriteerisemmälle Piotroskille joinakin aikoina.

Omat ajatukset

Oikotietä onneen tai edes vaurauteen ei ole, mutta tutustuminen arvosijoittamiseen on saanut semmoisia värinöitä sisälläni liikkelle, että ihan ihmetyttää. Kyseisen strategian noudattaminen voisi aivan hyvin tulla kyseeseen, joskus. Kuitenkin tämäkin vaatii riittävän laajaa hajautusta (esimerkissä 20 osakkeeseen). Tämä yhdistettynä pyrkimykseen painaa kaupankäyntikulut 1% paikkeille tarkoittaisi vähintään $1000 allokaatiota per yhtiö, eli $20 000 pääomaa, jota minulla ei ole. Mutta ehkä joskus vielä.

Tiivistäen, keep it simple.


  • Current ration eli maksuvalmiuden tulisi parantua
  • Liikkeellä olevien osakkeiden määrän tulisi pienentyä
  • Nettotulojen täytyy olla positiiviset




4 kommenttia:

  1. Nyt on kyllä pakko sanoa, että kyseinen tutkimus vaikuttaa pelkältä data miningilta (etsitään historiassa parhaiten tuottanut strategia). Tuollaiset suosittelen unohtamaan.

    VastaaPoista
  2. Mitä ihmettä? En ymmärrä tarkoititko tutkimuksella Piotroskin talousalan lehdessä julkaistua artikkelia vaiko Junin omalla oldschoolvalue.com sivustolla julkaisemaa blogimerkintää aiheesta. Kumpaa tarkoitit? Et lukenut tätä blogimerkintää kunnolla, etkä ainakaan avannut linkkejä.

    Sitten
    a) miksi hyvin historiassa tuottanut strategia tulisi unohtaa?

    b) mitä väliä miten tuottava menetelmä löydetään tai luodaan?

    c) kaikki tajuavat, että menneen kurssin ekstrapolointi tuleviksi tuotoiksi on turhaa ja vaarallista, mutta osaatko todentaa Piotroskin menetelmän ylituotot hömpäksi?

    VastaaPoista
  3. Ainakin nuo Piotroskin käyttämät kriteerit ovat aika tiukkoja ja karsii kyllä pahimmat pommit pois ja saattaa olla hyvinkin toimiva menetelmä. Voisin itsekin ottaa F-scoren kriteerit käyttöön screenauksessa. Mielestäni ei kuitenkaan voi täysin unohtaa myös yrityksen laadullisten seikkojen, liiketoiminnan ja toimialan kehityksen analyysiä. Menneisyys ei kuitenkaan ole tae tulevasta, vaikka Piotroskin menetelmä on kyllä toistaiseksi toiminut hyvin.

    Mielenkiintoinen tuo Junin tekemä backtestaus. Suhtautuisin kuitenkin ehkä hieman varauksella, sillä esim. hyvä current ration varmasti selittää 2007-2012 kriisiaikojen hyvät tuotot. Hyvän maksuvalmiuden omaavat yritykset eivät joutuneet ongelmiin. Ehkä tämä current ration pano sitten nostaa tuloksia muihin verrattuna, mutta onko se pidemmällä aikavälillä totta, että current ration parantuminen vaikuttaa tuottoihin noin huomattavasti? Kovin suurten summien makuuttaminen käteiseinä ei sekään ole hyvästä. Ehkä tuo 10 vuoden periodi on kuitenkin liian lyhyt tasaamaan kriisiaikojen maksuvalmiuden korostunutta merkitystä.

    Yhtä kaikki mielenkiintoista ja täytyypä tosiaan ottaa työkalupakkiin nuo Piotroskin kriteerit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän Jun testasi myös kombinaatioita pitemmältä ajalta, esim. vuosilta 2002-2011, jolloin myös hyvä maksuvalmius oli erinomainen asia. Asian vakuuttavuutta tulisi ehkä vielä kokeilla vielä pidemmillä aikasarjoilla tyyliin 20- tai 50-vuotta taaksepäin.

      Olen edelleen siinä luulossa, että maksuvalmiuteen lasketaan kuuluvaksi likvidit varat , joiksi siis lasketaan käteinen, mutta myös lyhytaikaiset sijoitukset. Tällöin esim. firman tekemät osakesijoitukset voidaan laittaa tarvittaessa lihoiksi nopeasti, eivätkä ne ole tuottomattomana makaamassa pankkitilillä käteisenä. Onko näin?

      Poista