Tunnusluvut tutuiksi: käyttökate

Eittämättä maailma ei ole vieläkään valmis ja niinpä päätinkin jatkaa tunnusluvut tutuksi -sarjaa. Suurimmalle osalle tietysti tämä tulee vain kertaukseksi; vuoro on tällä kertaa kannattavuutta mittaava tunnusluku, jonka ymmärtäminen on kaikille tarpeellista, vaikka tämä ei lieneekään niitä käytetyimpiä.

Käyttökate on vakiintunut suomalaisessa kirjanpitokäytännössä suomalaiseksi vastikkeeksi englannin kielisestä termistä EBITDA (Earning Before Interest, Taxes, Depreciation, Amortization). Se kuvaa yrityksen varsinaisen liiketoiminnan tulosta ennen rahoituseriä, veroja ja poistoja. Toisaalta käyttökatteella tarkoitetaan myyntikatteen ja kiinteiden kustannusten erotusta. Myyntikate (eli katetuotto) saadaan puolestaan vähentämällä yrityksen myyntitulosta muuttuvat kustannukset. Sana "kate" viittaa yksinkertaisuudessaan siihen, että kuinka suuri määrä rahaa (tai osuus liikevaihdosta) jää kattamaan yrityksen muita kuluja. Käyttökate kertookin oivasti paljonko yrityksen liikevaihdosta jää katetta, kun siitä vähennetään yrityksen omat toimintakulut. Paljon porua herättänyt STX Finlandin Suomen valtiolta pyytämän tuen evääminen voidaan nähdä uudessa valossa tarkastelemalla yritystoiminnan kannattavuutta; käyttökate on ollut noin 5 miljoonaa EUR pakkasella useiden vuosien ajan.

Laskeminen

Käyttökate = liiketulos  + poistot ja arvonalentumiset

Käyttökateprosentti = ( käyttökate / liikevaihto ) * 100

Tulkinta

Käyttökatteelle ja käyttökateprosentille ei voi myöskään antaa mitään yleispätevää raja-arvoa, vaan vertailua on tehtävä toimialan sisällä ja edellisiin vuosiin. Sen taso riippuu hyvin pitkälti toimialasta ja sen pääomarakenteesta. Toisaalta käyttökatteen riittävyyttä tulee arvioida myös ottamalla huomioon yhtiön voitonjakopolitiikka, lainanhoitokuluihin kuluva kassa sekä käyttöomaisuuden poistovaatimukset. Liikevoitto eli EBIT ottaa paremmin huomioon toimialojen väliset erot, sillä se mittaa liiketoiminnan tulosta vain ennen rahoituseriä.

Hyödyntäminen

Ohjearvoja eri toimialoilta:

Kauppa	2 - 10 %
Palvelut	5 - 15 %
Teollisuus	10 - 25 %

Eräs yleinen fundamentti, jonka näkee vilahtavan ajoittain, on EV/EBITDA. Olen mieltynyt tähän tunnuslukuun, sillä se on eräs yritysostajan työkalu, jota hän käyttää lähestyessään ostokohdetta, sillä yrityskaupassa kohdeyhtiön velat siirtyvät ostajan vastattaviksi. Kyseisessä tunnusluvussa yrityksen velaton arvo (eli yritysarvo, Enterprise Value) jaetaan käyttökatteella. Näin se kertoo ostajalle kuinka monessa vuodessa yritys maksaa sijoituksen tai yritysoston takaisin, mikäli käyttökate pysyisi ennallaan. Toinen muunnos EV/EBIT on myös käyttökelpoinen; se on P/E-lukua laaja-alaisempi ja häiriöttömämpi mittari, koska liiketulos (EBIT) otetaan ylempää tuloslaskelmasta kuin nettotulos (EPS). Arvoyhtiöillä EV/EBITDA-luku on yleensä keskimääräistä matalampi johtuen madaltuneesta yritysarvosta ja/tai kohonneesta käyttökatteesta.

lähde: manhattaninfidel.com

Susi on käynyt tekemässä tämänkin tunnusluvun kohdalle kuopan, ja se tarkoittaa sitä, että yrityksen joko omistavat (esim. Seadrill) tai vuokraavat tuotantovälineitään (esim. öljy-yhtiöt Seadrillilta). Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli Exxon on vuokrannut Seadrillilta tender rigin, niin Exxon joutuu kirjaamaan kulun käyttökatteen yläpuolelle vuokrakuluihin (pumpattavasta öljystä saatavaa tuloa pienentäen), kun taas Seadrillin omistamista tuotantovälineistä kulukirjaukset täytyy ohjata tuloslaskelman poistoihin/rahoituskuluihin. Tällöin Seadrillilla kuuluisi olla korkeammat kateluvut, sillä yhtiö omistaa itse tuotantovälineensä ja kaluston kulu ei rasita liiketulosta tuota kautta. Tämähän ei luonnollisesti tarkoita sitä, että Seadrill olisi automaattisesti parempi yritys kuin Exxon. Jotkut lisäävät tunnusluvun kylkeen vuokran (käyttökate + vuokra), jolloin edellämainittu kuoppa on peitetty.

Esimerkkejä omasta salkusta: AM vs. FIS1V

Fiskarsia on moitittu usein sen kehnosta käyttökatteesta. Yhtiön Q3 Interim Report antaa osviittaa, mistä on kyse:

Actuals in M €			Estimates in M €
Fiscal Period December	2009	2010	2011	2012	2013	2014
Revenue	663	716	743	746	763	789
Operating income (EBITDA)	68,1	95,3	83,6	85,9	88,1	94,6

Laskemalla käyttökateprosentin kolmelta viimeisimmältä raportoidulta vuodelta saadaan luvut (68,1/663 *100 =) 10,3%, 13,3 % sekä 11,3%. Viime vuodelle odotettiin 11.5% käyttökateprosenttia, joista keskiarvoksi saadaan 11,6 %, mitä voidaan pitää mainiona kaupan/kulutustavara-alan firmalle. Fiskarsin kohdalla tulee muistaa yhtiön hyvin merkittävä Wärtsilä-omistajuus, mikä tuo rahavirtaa osinkojen muodossa joka vuosi Fiskarsin taseeseen.

Alla oleva data Automodularin muutamasta vuodesta antaa meille lisää laskutehtäviä.

Fiscal Year Ending Dec 31 2011	2011	2010	2009	2008	2007
REVENUE AND GROSS PROFIT
Total revenue	80	88	75	83	100
OPERATING EXPENSES
Cost of revenue total	59	73	58	69	81
Selling, general and admin. expenses, total	3.93	4.08	1.79	2.62	2.73
Depreciation/amortization	--	--	7.23	5.13	4.10
Unusual expense(income)	(0.13)	3.13	4.35	10	0.46
Other operating expenses, total	--	--	--	--	--
Total operating expense	64	81	72	88	89
Operating income	17	7.11	3.44	(4.82)	11

Koska Operating income tarkoittaa joko EBIT tai EBITDA-lukua, riippuen siitä mistä operatiivisen toiminnan kulut (OPEX = operating expenses) on laskettu, niin yllä olevasta taulukosta huomaamme sen ynnäävän OPEX:iin myös depreciation/amortization-komponentin (tarkoittaa poistot/arvonalennukset). Kyseessä olevan operating income on siis EBITDA-luku.

Vuodelta 2011 voidaan laskea 17/80 = 21,3 % käyttökatemarginaali ja edeltäviltä vuosilta 8,1%, 4,58%, 5,81%, 11%, joista keskiarvoksi saadaan 10,16% vuosittainen käyttökateprosentti. Suhteuttamalla tuo teollisuuden alan 10-25% vaihteluväliin, voidaan todeta, ettei AM niin etevä olekaan. Trailing Twelve Months, TTM-luku on kuitenkin tasoa EBITDA 29,5 / REVENUE 111 = 26,58%, joten noususuunnassa ollaan.

Pelkkää käyttökatetta arvioimalla voisi siis olettaa Fiskarsin olevan mieluisampi ostos pitkäaikaiselle sijoittajalle kannattavamman liiketoiminnan vuoksi, mikä voi yllättää monen lukijankin.





Nöyrin mielin kiittäen seuraavia sivustoja opettavaisesta tiedosta, josta blogimerkinnän sisältö on koottu:

http://www.investorwords.com/1632/EBITDA.html
http://www.kauppalehti.fi/balance/ohjeet/evebit-luku/20110365693
http://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4ytt%C3%B6kate
https://eportti.tietopalvelut.com/oppaat/screens/sattunnusluvut.htm
http://www.investopedia.com/terms/e/ebitda.asp