perjantai 31. elokuuta 2012

Virhe osakeostossa -TSE:AM



Myönnän tehneeni virheen ostaessani Automodularia. Virhe tuli tehtyä nimenomaan ostohinnan perusteella. Kulujen (valuutanvaihto + Nordnetin välityspalkkio Kanadaan) jälkeen keskihinnakseni muodostui 2,78 €, mikä sinänsä ei ole paljon, mutta kun kurssi on madellut jopa 1,5 CAD tasolla, niin voidaanko jo puhua piensijoittajan tyhmyydestä, kun hän ei ole ottanut tappiota nopeasti? Silti jos tuon hinnan suhteuttaa yhtiön tämänhetkiseen tuloksentekokykyyn, eli EPS (trailing) tälle vuotta olisi tasoa 0,75 CAD, niin esimerkiksi P/E-kerroinkin olisi vielä hyvin maltillinen 2,78/0,75 = 3,7


Kun tuottovaatimukseni on 11 % annualisoituna, niin AM:lla on kuitenkin vielä erinomainen mahdollisuus korjata kurssiaan sekä erityisesti petrata entisestään kassavirtojaan paremmaksi, osakkeenomistajalle mieluisaksi. Aika on tässä puolellani. Staattinen tulostuotto käyttämilläni arvoilla antaisi tuotoksi 27% (0,75/2,78), mikä vaikuttaa aika hurjalta. Vielä pökerryttävämpi olisi nykykurssilla laskettu staattinen tulostuotto (joka ei siis huomioi kasvutekijää, eli aliarvioi tämän korkean ROE:n yhtiön tuottopotentiaalia), joka olisi peräti 39,7%! Kasvutekijä tulisi otta huomioon, sillä kasvua saadaan todennäköisesti Vestas-yhteistyöstä. Automodularin ROE on ollut tasolla 39%, vaihdellen välillä 35-40%. Mutta nämä estimaatit siis ylittävät reilusti tuottovaatimukseni.


Gordonin mallin mukaan ostohinnaksi (käyttäen eteenpäin katsovia tunnuslukuja) tulisi asettaa:

 P =  d x E / (k-g)
    =  0,24  / (0,11 - 0,05)
    = 4 CAD


Mikä on siis reilusti yli ostohintani, ja täten turvamarginaalia olisi ollut reilustikin. Tekisi mieli sanoa Buffettin sanoin, että ostin loistavaa yhtiötä keskinkertaisella hinnalla.

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Osakkeet: markkinajohtajat jyräävät!

Tein kesäkuun alkupuolella Eristyspotilaille oman listan, johon listasin itseäni kiinnostavia osakkeita. Samaan aikaan tein Reuters Markets -sivustolle oman portfolion, johon ostin kutakin firmaan suunnilleen yhtäläisillä painoilla. Tässä salkun tulos ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen, olkaa hyvät:






Vertailuindeksinä toimii Dow Jones Industrial Average -yleisindeksi. Onko raha paennut turvallisiin osakkeisiin, vai ovatko kyseiset firmat muuten vain niin guruja luomaan omistaja-arvoa hankalina talousaikoina?






Tarkastellessa yksittäisiä osakkeita toteamme Sampon, Seadrillin ja Tescon kehittyneen vahvimmin. Täytyy silti muistaa, että kyseessä on vasta kolme kuukautta ja oma sijoitushorisonttini on osakkeessa kuin osakkeessa vähintään useita vuosia. Mukava alkupala tämä silti on itselleni. Tuntuu, että valitsemani polku arvosijoittamisen liepeillä fundamentteja tutkien ei välttämättä ole tuhoon tuomittua taustapeiliin vilkuilua...

maanantai 20. elokuuta 2012

Tunnusluvut tutuiksi: P/B


 Vapaan oman pääoma määrä saadaan vähentämällä taseen mukaisesta
omasta pääomasta sidotun pääoman erät, kuten osakepääoma ja rahastot

Tutustumismatka tunnuslukujen välillä liiankin ihmeelliseen maailmaan jatkuu. Vuoroon tulee P/B eli price to book -suhde, suomeksi asia voidaan ilmaista esimerkiksi sanomalla pörssihinnan suhde kirjanpidolliseen arvoon. Suhdeluku voidaan laskea joko osakekohtaisella tai yrityksen tasolla. Tätä suhdetta jotkut sijoittajat ja analyytikot käyttävät esimerkiksi tehdessä arvioita onko jokin osake yli- tai aliarvostettu. Toisaalta hyvin ymmärrettävää. Jos P/B-luku on 0,8 niin sehän tarkoittaa sitä, että voit ostaa 80 sentillä 1 euron edestä kyseistä yhtiötä. Tilinpäätöksiin saatetaan usein merkata "stockholders' equity" tarkoittamassa summaa, joka jää jäljelle jos yritys maksaa kaikki velkansa ja kulunsa pois. Tämänkin tunnusluvun käyttöön liittyy silti samankaltaisia kompastuskiviä, kuin P/E-lukuun, johon tutustuimme edellisessä fundmenttimatkustelussa.


Laskeminen

P/B-luku   =   Markkina-arvo  /  oma pääoma ilman vähemmistöosuutta
                 = Osakekurssi / osakekohtainen oma pääoma
                    (price / book value,  P/BV)



Tulkitseminen. Tunnusluku lavertelee siis kuinka monikertaisesti yrityksen markkina-arvon on sen taseen mukaiseen omaan pääomaan. Matalan kasvun yrityksillä, joilla tulevaisuuden näkymät ja oman pääoman tuotto (ROE) on matala, myös P/B -suhde on tavallisesti matala. Matala P/B-luku voi tarkoittaa siis, että kyseinen yhtiö on aliarvostettu pörssissä. Toisaalta tunnusluku voi tarkoittaa, että jokin on pielessä yhtiön toiminnassa. Yhtiön kirjanpidollinen arvo eli toisaalta myös osakekohtainen oma pääoma arvostetaan alas maksamalla osakkeesta alhaista hintaa. 

 Yhtiöt, joilla ROE on korkea, P/B-luku saa yleensä myös korkeita arvoja, eli osakkeen hintaan on ladattu odotuksia tulevaisuuden tuotoista, vaikka osakkeesta maksettava hinta saattaa olla jo monikertainen kirjanpidolliseen arvoon. Tyypillisiä korkeita P/B-luvun toimialoja ovat muun muassa vähän pääomaa sitovat alat (eli nimittäjä B alhainen) kuten konsulttifirmat ja softaa koodaavat firmat. Paljon pääomaa tarvitsevia aloja ovat sitten luonnollisesti perusteollisuus terästehtaineen, joilla P/B-luku on harvemmin korkea. Tätäkin tunnuslukua tulee siis tulkita. Oman pääoman ollessa negatiivinen koko lukua ei lasketa.



Varo vaaraa!

Hinnan suhteuttaminen yhtiön kirjanpidolliseen arvoon kertoo yksinään hyvin vähän yhtiön taloudellisesta kunnosta saatika tulevaisuuden menestymisestä. Tuloksellisuuden eli tulevaisuuden kassavirtojenhan pitäisi olla ainoa syy, miksi sijoittaja ylipäätään kiinnostuu yhtiöstä kuin yhtiöstä. Mikäli piensijoittaja sijoittaa rahojaan yhtiöön, koska toivoo sen menestyvän tulevaisuudessa (Nokia), tykkää sen tuotteista (minä Rapalasta) tai firma on vain tehnyt maailmaa helpommaksi paikaksi elää (Apple), niin metsään menemisen vaara on järkyttävän suuri. Älä rakastu osakkeeseen äläkä firmaan osakkeen takana! Hyvä sijoitus voi olla hyvinkin eri asia kuin hyvä yhtiö, tätä minä itselleni niin usein vielä terotan. Eiväthän ne silti sulje pois toisiaan, mutta samaa ne eivät tarkoita.


Lisäksi yritysosto(t) tuo taseeseen paljon lisää vahviketta, jolloin kirjanpidollinen arvo näyttää alhaiselta, vaikka yhtiön todellinen netto-omaisuus olisi pienempi. Tämäkään tunnusluku ei siis yksinkertaisuudessaan ole silti kovin pätevä vertaillessa eri toimialojen yhtiöitä keskenään. Amerikan pojat saattavat käyttää nimittäjässä esimerkiksi edellisen kvartaalin taseen mukaista omaa pääomaa, joka puolestaan saattaa olla hyvin erinlainen verratuna jostain toisesta tietokannasta saatavaan ennusteelliseen seuraavan vuoden kirjanpidolliseen arvoon. 


Kaiken kukkuraksi termi kirjanpidollinen arvo eli yhtäältä taseen loppusumma lienee syytä tehdä selväksi, sillä sen ymmärtäminen avaa tunnuslukua entistä enemmän. Yhtiön omaisuuden summa ja yhtiön velkojen sekä oman pääoman summa muodostavat taseen loppusumman. Näin ymmärrän sen siis itse. Taseen loppusumma ei kerro siis yhtiön arvoa, vaan se nivoo yhteen yhtiön varat ja velat. Tase jaetaan tavallisesti kahteen osaan, Vastaavaan ja Vastattaviin. Vastaavaan kuuluu käytännössä yhtiön varallisuus ja Vastattaviin velat sekä oma pääoma. Eräs kirjanpidon ja laskentatoimen pääsäännöistä on, että Vastaavaa ja Vastattavaa ovat yhtä suuria, joten...

Vastaavaa = Vastattavaa   <=>  varallisuus = velat + oma pääoma  <=>  oma pääoma  =  varallisuus - velat


Tämähän näyttää varsin järkeenkäyvältä! Tämä on siis taseen mukaineen oma pääoma eli samalla myös kirjanpidollinen arvo. Vahva tase tarkoittaa, että yrityksen liiketoiminnalle merkityksellistä omaisuutta jäisi jäljelle merkittävästi vaikka kaikki velat maksettaisiin pois. Mitä vahvempi se on, niin tottakai sitä helpommin yritys selviää vaikeista ajoista. Mutta ei taseesta tämän enempää tällä kertaa. Lopulta huomaamme, että jos nimittäjä Book value on vahva (eli korkea) tai pörssihinta suhteessa siihen matala, saattaa kyseessä olla jonkinlainen aliarvostustilanne; yhtiön kirjanpidollista arvoa, joka on siis (osakkeen)omistajien pääomaa, ei arvosteta pörssissä syystä tahi toisesta.  



P/B -luku käytännössä


Otetaan esimerkiksi klassikko Berkshire Hathawayn A-sarja. Viime vuoden tilinpäätöksestä saamme Total Assets (=koko varallisuus) 392 647 000 $ sekä Total Liabilities (=kaikki velat) 227 797 000 $, ja näistä yksinkertaisella erotuksella tulee Stockholders' Equity 164 850 000 $, mikä on osakkeen omistajien omaa pääomaa, fyffeä. Päivän pörssihinnalla 128 145,01 $ tulee markkina-arvoksi 212 290 000 $, mikä tekee P/B-luvuksi 212 290 000 / 164 850 000 = 1,287. Ei kovin korkea kovaa tulosta tekevälle yhtiölle, tosin mr. Buffett on aikonut ostaa omia osakkeitaan takaisin P/B-luvun saavuttaessa 1,1 suhteen.


Vaikka yksittäisten osakkeiden vertailu eri toimialoilta ei ole p/b-luvulla kovin järkevää, niin suuremmalla mittatikulla zoomaillen voidaan saada mielekästä analyysiä. Katsokaa esimerkiksi S&P 500 -indeksin historiallista kulkua viimeisen 30 vuoden aikana ja suhteuttakaa siihen esimerkiksi vuosituhannen taitteen IT-kupla ja osakemarkkinoiden ylikuumeneminen ja Lehman Brothersin kaatumisesta alkanut finanssi- ja nyttemmin Eurokriisi.







Seuraavaksi vuorossa lienee eräs lempitunnusluvuistani ROE.





lähteitä:


http://financial-dictionary.thefreedictionary.com/Price-to-Book+Ratio
http://www.investopedia.com/terms/p/price-to-bookratio.asp
http://www.e-conomic.fi/kirjanpito-ohjelma/sanakirja/taseen-loppusumma
http://www.investinganswers.com/financial-dictionary/ratio-analysis/price-book-ratio-pb-1094

torstai 16. elokuuta 2012

Osakkeiden valuuttakurssiriski


Salkkuaan eri osakkeiden ja sijoitusinstrumenttien välillä hajauttava sijoittaja joutuu uuden riskin eteen; sijoituksesta saatavat tuotot voivat laskea merkittävästi, jos instrumentit koostuvat useammasta kuin yhdestä eri valuutasta. Tämä riski on osin itse hallittavissa, sillä "vieraan" valuutan painon voi kukin sijoittaja itse päättää omassa salkussaan. Sen nimi on valuuttakurssiriski ja se on vieläkin modernin liiketoiminnan oleellinen osa. Itse valuuttakurssien muutoksille sen sijaan ei kukaan pysty itse tekemään mitään, vaan niitä ohjaavat paljon suuremaat voimat.


 Aloitetaan perusteista. Valuuttakurssi on siis kahden välinen vaihtosuhde. Käytännössä valuuttojen arvoero ilmaistaan kotimaan valuutan arvo vieraassa valuutassa, esimerkiksi EUR/USD 1,26. Yhdellä eurolla saisi siis 1,26 Yhdysvaltain dollaria. Itse valuuttakurssi puolestaan määräytyy yksinkertaistettuna kysynnän ja tarjonnan suhteena, joihin puolestaan vaikuttaa muun muassa valuuttakurssijärjestelmät. Kyseisten järjestelmien ääripäät ovat kelluva valuutta ja kiinteä valuutta. Kysyntä ja tarjonta määräytyy sitten kaupankäynnistä kahden valuutta-alueen välillä. Näin ollen esimerkiksi Suomen vienti- ja tuontiteollisuus on hyvin merkittävässä osassa valuuttakurssien muodostumisessa, mutta toisaalta valuuttakurssit vaikuttavat myöskin päinvastoin itse teollisuuteen.


 Itse valuuttakurssien määräytymiselle on monennäköisiä teorioita alkaen Fisher-teoriasta aina arbitraasikauppaan, mutta niistä en tämän syvemmin tiedä mitään enkä ala niitä nyt opiskelemaan. Aikanaan esimerkiksi sivutoimisissa laskentatoimen opinnoissa saatan vielä törmätä asioihin. Mutta niistä sitten joskus ehkä lisää.


Valuuttakurssiriskejä on neljää tyyppiä.

  1. transaktioriski
  2. translaatioriski
  3. ekonominen riski
  4. spekulatiivinen riski

Transaktioriski kuvaa sitä vaikutusta, mikä syntyy kun tietyn ajanhetken osakeoston realisoituminen myöhemmin omaan valuuttaan. Toisin sanoen EUR/USD: 1,2 suhteella osaketta dollareissa ostanut sijoittaja myy vuoden kuluttua kaikki ostamansa osakkeet suhteella 1,4 nettoaa euroissa rahaa, vaikka osakkeiden hinta olisi polkenut paikoillaan ja osinkoja ei olisi maksettu. Translaatioriski tunnetaan myös oman pääoman valuuttariskinä tai kirjanpidollisena riskinä, ja se koostuu esimerkiksi jonkin ison konsernin sisällä kun tytäryhtiöt muuttavat kassavirtojaan itse emoyrityksen perusvaluuttaan.

Ekonominen riski tarkoittaa myös "väärän kurssitason riskiä". Tämän riskin määrä on noussut, kun liberaali kaupankäynti on lisääntynyt eli esteet tullien ynnä muiden muodossa ovat vähentyneet; kaupankäynti helpottuu, mutta riski epäonnistumiselle kasvaa. Esimerkiksi euro voi olla ekonomisen riskin vuoksi yli- tai aliarvostettu, jolloin kyseisellä valuutalla operoivat yhtiöt kärsivät kohonneista työvoima- ja materiaalikustannuksista. Spekulatiivinen riski syntyy, kun esimerkiksi yksittäiset sijoittajat tai isommat toimijat käyvät kauppaa valuutalla arbtraasikaupan hengessä. 

Näin ollen huomannet, että piensijoittajalla on hankala vaikuttaa valuuttakurssiriskiin.'


Esimerkki potentiaalisesta ostokohteestani


Käytännössä sijoittaja joutuu kuitenkin valitsemaan ostohetken, jolloin hän altistuu sen hetkisellä vaihtokurssilla valuuttariskille. Tämä on se kohta, jossa kyseiseen riskiin voi eniten itse vaikuttaa. Oman valuutta- ja osakeposition voi suojata operatiivisesti ja finanssisuojauksella. Näistä ehkä myöhemmin lisää. 

Olen ajatellut ostaa NYSE:ssä noteerattavaa Medtronicia, jonka noteerausvaluutta on luonnollisesti Yhdysvaltain dollari. Jos ostaisin valuutta esimerkiksi nykyisellä EUR/USD: 1,2355 vaihtosuhteella ja ostoni koko olisi se vähän vajaa tuhat euroa (otan tähän helppouden vuoksi summaksi 1000€), niin saisin Medtronicia seuraavanlaisesti.

1000 EUR * 1,2355 = 1235,5 USD,            Medtronicin kappalehinta 40,85 USD

<=> 1235,5 USD / 40,85 USD/kpl  =  30 kpl Medtronicia


Nyt oletan, että euro kaikesta huolimatta on vahva valuutta 10 vuoden kuluttua, jolloin olen etukäteen kaavaillut myyväni Medtronicin osakkeet. Tuolloin vaihtokurssi olisi vahvistunut tasolle EUR/USD: 1,468 saakka. Eli dollari olisi heikentynyt.

Sattumoisin Medtronic olisi junnannut paikoillaan ja minä tomppeli en ollut luopunut tuossa ajassa osakkeista, jolloin positioni arvo olisi edelleen 1235,5 USD.

1235,5 USD / 1,468  =  841,6 EUR

Kannattiko? Laskuista on tarkoituksella jätetty kaikki kulut valuutanvaihdoista ja toimeksinannoista alkaen poissa, mutta ne mukaan laskettuna tuotto olisi ollut vielä surkeampi. Näin ollen heikolla eurolla ostaminen ja vahvalla myyminen on itse yritysriskin lisäksi pahaa myrkkyä sijoituksen tuotolle. Paljon mukavampaa olisi vahvalla ostaminen ja heikolla myyminen.

Euro on nyt heikoilla ja voi heikentyä edelleen syksyn mittaan suhteessa dollariin, joten nyt ei ole oikein ostajan markkinat USA:n suuntaan tai ylipäätään ostokohteisiin, joiden noteerausvaluutta on joku muu kuin euro. Odottelen syksyn uutisia, ennen kuin altistan lisää rahaa valuuttakurssiriskille.








Lähteenä minulle tämän teossa ovat olleet muun muassa Niko Suorannan opinnäytetyö sekä valuuttakauppaopas.com -sivusto.

tiistai 14. elokuuta 2012

Tunnusluvut tutuiksi: P/E

Tunnusluvut tutuiksi -kirjoitussarja alkaa tehdä yleisiä sijoittajien käyttämiä tunnuslukuja, fundamentteja tutuiksi ennen kaikkea minulle itselleni. Uskon silti, että hyvin moni sijoittaja käyttää tunnuslukuja sun muita analyysimenetelmiään miettimättä, että mistä ne oikeastaan muodostuvat. Minäkin tiesin P/E-luvun käytöstä jotain ennen kuin olin kuullutkaan nimittäjän "earnings"-termin sisällöstä. Niinpä arvioinkin sen avulla pätevänä ja itseensä luottavana aloittelevana amatöörinä eri osakkeiden silloisia hintoja. En tajunnutkaan, että voisin joskus osua tällä yleisellä tunnusluvulla harhaan.

Ajattelen, että tällaisesta perusasioihin paneutumisesta ja opittujen asioiden ylöskirjaamisesta on minulle itselleni monikertainen hyöty; opettamalla oppii itsekin. Eli taustalla on siis varsin itsekeskeinen ajattelu. Lähden tämä projektiin pitemmän ajatuksen hautomisen pohjalta, mutta voi silti olla, että kirjoitan asiavirheitä ja muita vääriä käsityksiä teksteihini, niin pyydän lukijoilta huomautuksia näissä tapauksissa.


Price to earnings ratio, eli voittokerroin on varsin oiva työkalu lähestyttäessä mitä tahansa yhtiötä. Se kertoo yhtiön valuaatiosta, arvostuksesta. Yksittäisen osakkeen kappalehinta voi olla hyvin korkea, jopa satojen dollarien arvoinen, mutta toisaalta pörsseistä löytyy ns. "senttiosakkeita", muutamien kymmienien senttien arvoisia osakkeita kappalehinnaltaan. Osaketta (ja yhtiötä) ei tule kuitenkaan missään tapauksessa arvioida osakkeen arvon perusteella. On toki psykologisesti helpompaa ostaa 1000 kappaletta osaketta, jonka päivän kurssi olisi 1 EUR ostohetkellä, kuin ostaa 12 kappaletta 80 EUR osaketta. Osakkeen hinnalla ei kuitenkaan ole mitään "kattoa", vaan sen arvo voi nousta vaikka kuinka mikäli yritys kykenee tulosparannuksiin. Tällaisessa psykologisessa dilemmassa apuun tulee P/E -kerroin, joka suhteuttaa osakkeen hinnan jakamalla sen johonkin kiinteään, tässä tapauksessa osakekohtaiseen tulokseen (Earnings Per Share). Toinen tapa muodostaa P/E -kerroin on jakaa yrityksen markkina-arvo (eli kaikkien osakkeiden yhteenlasketut kappalehinnat) sen nettotuloksella.


P/E -luku voidaan käsittää myös siten, että se kertoo kuinka monta vuotta yrityksellä kestää tuottaa voittoa siihen sijoitetun rahan verran. Esimerkiksi jos sijoitettu summa olisi 1000 EUR ja P/E -luku 8,5 niin yhtiöllä kestää arvioilta 8 vuotta ja 6 kuukautta tuottaa tuo 1000 EUR voittoa joko arvonnousuna tai osinkoina tai molempina yhdessä. Esimerkiksi otan Applen, jonka arvo 13.8.2007 oli 122,06 USD ja tänään 630,0 USD. P/E -kerroin on kuitenkin kehittynyt samassa ajassa seuraavanlaisesti.


Applen osakekurssin on noussut tuossa ajassa noin 516 %, mutta samaan aikaan arvostustaso P/E-luvulla mitattuna on laskenut kolmannekseen. Weird. Mutta totta. Se kertoo tässä tapauksessa vain siitä, että huolimatta viisinkertaistuneesta osakekurssista Applen on onnistunut parantamaan tulostaan roimasti. P/E-luku 14,85 tarkoittaa siis sitä, että sijoittajat ovat valmiita maksamaan 14,85 USD jokaista Applen tienaamaa yhtä taalaa kohden.

Kompastuskiviä P/E -luvun käytössä


Muistamalla muutaman perussäännön sijoittaja voi väistää pahimmat komplikaatiot ja hoitovirheet, näin näet vältytään potilaiden kanteluilta tai surkeilta tuotoilta. Eivätpähän pääse lällättämään, kun olet ollut tarkkana.

a) Ensinnäkin yhtiön tuloksentekokyvyn tulisi olla melko stabiilia vuodesta toiseen, jolloin voittokerroin paljastaisi "todellisen hinnan". Täysin tehokkaisiin markkinoihin uskovat ajattelevat siis kaiken olevan jo osakkeen hinnassa, varsinkin jos firman kassavirrat ovat ennustettavia.

b) Voittokertoimessa P viittaa osakkeen nykyhintaan, mutta E voi puolestaan viitata vaikka mihin Earningsiin. Nimittäjän E koostuu yleisimmin viimeisimmän 12 kuukauden tuloista. Joskus kyseessä voi olla esimerkiksi kaksi edellistä kvartaalia lisättynä kahden seuraavan kvartaalin oletetuilla tuloilla. Forward P/E mittaa puolestaan puhtaasti arvioituja seuraavan neljän kvartaalin tuottoja. Jotkut saattavat puhdistaa tuloksesta vielä kertaluonteiset erät, jolloin todellinen "perustuotto" tulee arvostuslukuun mukaan. Ole siis tarkkana ja tiedä mitä lukua käytetään!

c) kyseinen suhdeluku ei kerro mitään taseesta. Yhtiö voi olla raskaasti velkainen tai sillä voi olla maksuvaikeuksia.


Muista muutkin fundamentit, mikäli edes käytät fundamentteja arvioidessasi osaketta


P/E -lukua voi siis käyttää kohtalaisen hyvin koko pörssin tai jonkun tietyn osakemarkkinan tulevien tuottojen ennustamiseen. Kyseiset luvut antavat siis vinkkejä sijoittajalle suunnistettaessa kohti parempia osakeapajia. Ne voivat kertoa siitä mihin markkinoilla uskotaan; onko osakkeiden hintoihin leivottu sisään jo epävarmuutta tulevista voitoista (= pienetyvistä osakekohtaista tuloksista).

Luku on hyödyllinen vertaillessa saman toimialan yrityksiä keskenään, mutta antaa se suuntaviivoja muuallekin. Kasvualojen yrityksiltä toki odotetaan kovempia tulevaisuuden tuottoja, mikä saattaa näkyä korkeina P/E-lukuina, varsinkin verrattessa niitä defensiivisiin aloihin, joilla kasvunäkymät ovat paljon matalammat. Se on siis tehokas, mutta melko rajoittunut työkalu arvioidessa osakkeen arvotusta.

Mitä tunnuslukuja sinä käytät? Vai koetko taaksepäin katsovan fundamenttianalyysin olevan tehotonta, koska historialliset tuotot eivät kuitenkaan takaa mitään?







En yritäkään päteä, että yllä oleva tiivistelmä olisi omia opetuksiani tai keksintöjäni. Alla on listattuna käyttämiäni lähteitä, joista voitte tekin ammentaa epävarmuuden iskiessä:

http://www.investopedia.com/terms/p/price-earningsratio.asp
http://www.investinganswers.com/financial-dictionary/ratio-analysis/price-earnings-ratio-pe-459
http://www.porssisaatio.fi/blog/dictionary/pe-luku-eli-voittokerroin/http://www.taloussanomat.fi/porssi/sanakirja/kirjain/P/
http://fi.wikipedia.org/wiki/P/E-luku
http://www.kauppalehti.fi/balance/tulkintaohjeet/index.jsp?oid=20110365591

torstai 9. elokuuta 2012

Osakkeiden tarkkailu entistä selkeämmäksi!

Olen nyt parannellut Eristyspotilaiden listaa yhä paremmaksi; mukaan otettiin velkakomponentti D/E eli debts to equity -suhde sekä maksuvalmiuskomponentti i(linkki) Current ration muodossa. Molempien osa-alueiden tärkeys korostuu entisestään näinä vaikeina talouden aikoina. Kiitos palstaveli TomaHawkille rakentavasta palautteesta! :D

Muutokset lisättynä hinnan vaihtamiseen y-akselilta p/e-lukuun selkeyttivät kaaviota. Lisäksi Medtronic vahvistaa entisestään asemaansa parhaimpana taulukon yhtiönä! Mitähän fundamenttejä tähän soppaan vielä pitäisi heittää. :)


 Current ratiota kutsutaan siis myös nimellä maksuvalmiuskyky. Se kuvaa yrityksen kykyä selvitä lyhytaikaisista veloistaan eli se toimii rahoituspuskurina. Current ratio saadaan kun lasketaan yhtiön omat rahat ja pankkisaamiset, lyhytaikaiset saamiset ja vaihto-omaisuus yhteen ja sitten jaetaan se lyhytaikaisella vieraalla pääomalla. Kyseistä tunnuslukua saa useista netin ilmaisistakin tietokannoista. Current ratiota pidetään erinomaisena, mikäli se on yli 2, eli yrityksellä on kaksinkertaisesti "saatavia" suhteessa velkaan. Normaali current ratio on 1-2 ja heikkona sitä pidetään, jos se on alle 1. Tavoitearvona siis pidetään arvoja yli kahden. Miksi en muuten löydä Sampolle current ratiota? Pankeille sitä ei ilmeisesti lasketa. Kyseinen tunnusluku toimii parhaiten vertaillessa saman toimialan yrityksiä.


 Velkaantumisastetta mittaa taulukossani puolestaan debt-equity ratio. Se kuvaa yrityksen rahoitusrakennetta, velkaantuneisuutta. Yksinkertaisuudessaan se kertoo velkojen ja oman pääoman erien välisen suhteen: D/E = velat/(oma pääoma + varaukset + arvostuserät) Toisaalta näemme kaavasta, että kyseessä on oman ja vieraan pääoman suhde (Debt-to-Equity) - mitä enemmän yrityksellä on omaa pääomaa suhteessa vieraaseen pääomaan, sitä vakavaraisempi yritys on. D/E-luku on osin riippuvainen toimialasta. Esimerkkinä voimme ottaa raskaan teollisuuden, jossa tarvitaan paljon materiaaleja, raaka-aineita, koneita ja tehtaita, ja kyseisellä toimialalla suhdeluku onkin usein yli 2. Informaatioteknologia alana kerää usein d/e-lukuja 0,5 kieppeiltä. Jos suhdeluku on yksi, niin yrityksen rahoitusrakenne koostuu siis tasapainoisesti yhtä suuresta määrästä vieraasta ja omasta pääomasta, mitä voidaan pitää vielä terveenä.


 Nämäkään tunnusluvut eivät liene parhaita mahdollisia yksinään ostopäätösten tekoon, mutta yhdessä muiden kanssa antanevat oikeaa suuntaa. Haluaisin käyttää omavaraisuusastetta tämän tunnusluvun tilalla, mutta mistä niitä löytäisi ulkomaisille yrityksille? Kertokaa tyhmälle. Käyttämäni tietokannat eivät tarjoa kyseistä tunnuslukua (joka lienee siis englanniksi equity ratio). Parannusehdotuksia otetaan edelleen vastaan seurantalistan kehittämiseen!

lauantai 4. elokuuta 2012

Salkkuyhtiöideni Q2-menestys




Huhti-kesäkuun kvartaali meni varsin kaksijakoisissa merkeissä yhtiöideni kohdalta. Päihitin vertailuindeksini OMXH arvoindeksin ja itse kvartaalia kävinkin jo läpi aiemmassa blogauksessa. Havahduin muuten taas, että minulla ei tosiaan ole salkussani kuin vasta kolmea ostettua yhtiötä. Salkun rakennus on siis vielä hyvin kesken. Olen kaavaillut, että valmiissa salkussa satelliitit eli osakkeet (ja ehkä muutama ytimeen päässyt osake) muodostavat maksimissaan kymmenen hengen joukkueen. Mielenkiintoista nähdä, että tuleeko sijoitusstragiani ja -filosofiani muuttumaan vuosien varrella.

Kuitenkin Q2-osavuosikatsauksissa Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen ja Fiskarsin toimitusjohtaja Kari Kauniskangas olivat varoivaisen positiivisia, mikä on tänä sekavana ja epävarmana aikana harvinaista. Molempien firmojen osakekurssi niiasi aikalailla touko-kesäkuun aikana, mutta kurssireaktiot ulostulleisiin osareihin olivat lopulta positiivisia ollen noin 1-2% nousuja. Katsotaan miten maanataina jatkuu.

Fiskarsin Kauniskangas kertoi näin: 
”On ilo, että liiketoimintamme pitävät pintansa taloustilanteen ja markkinaolosuhteiden heikentyessä. Rahoitusmarkkinoiden epävarmuuteen ja markkinakehitykseen liittyvät riskit ovat selvästi kasvaneet ensimmäisen neljänneksen jälkeen, ja Euroopassa puutarhatoimiala on lisäksi kärsinyt huonosta säästä. Liiketoimintamme kehittyi silti vakaasti, ja tuloksemme toiselta neljännekseltä oli hyvä.
Fiskarsin strateginen muutos jatkuu johdonmukaisesti. Viisivuotisen investointiohjelmamme toteuttaminen eteni katsauskaudella suunnitellusti, ja otimme useita tärkeitä askelia strategian toteuttamisessa. Näitä olivat esimerkiksi alueellisen talouden palvelukeskuksen ja uuden myyntiorganisaation perustaminen EMEA-alueelle."

Keskeiset luvut tälle kuluttajatuotefirmalle olivat:



  • Liikevaihto oli 201,1 miljoonaa euroa (Q2 2011: 200,6)
  • Vertailukelpoinen liikevaihto (vertailukelpoisilla valuuttakursseilla ja Silvasta oikaistuna) laski 1 %
  • Liiketulos (EBIT) kasvoi 4 % 19,7 miljoonaan euroon (19,0)
  • Osakekohtainen tulos oli 1,33 euroa (0,30), josta 1,06 euroa/osake Wärtsilä-osakkeiden myynnistä
  • Liiketoiminnan rahavirta oli 18,8 miljoonaa euroa (8,2, ml. 8,2 milj. euroa suurempi osingoista pidätettyihin veroihin liittyvä negatiivinen vaikutus)
  • Näkymät vuodelle 2012 ennallaan: koko vuoden liikevaihdon ja liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä odotetaan olevan vuoden 2011 tasolla

Fiskarsilta odotellaan syyskuulle Wärtsilä-osakkeiden myynneistä saatuja rahoja, jotka siis jaetaan lisäosinkoina 0,75 € per osake. Näin tämän vuoden Fiskarsilta saaduksi osinkotuotokseni omalla keskihinnallani tulee muodostumaan 9,4% mihin olen varsin tyytyväinen. Henkilökohtaisesti odotan mielenkiinnolla EMEA-alueelle perustetun myynninedistämiorganisaation toimia ja vaikutuksia, sekä toivon runsaslumista talvea koko pohjoiselle pallonpuoliskolle. :)



Lääkeylpeys Orionin toimari Lappalainen tuumaili puolestaan seuraavaa:

”Stalevon geneeristen kilpailijoiden tulo Yhdysvaltojen markkinoille huhtikuussa on ennakoidusti pienentänyt toimituksiamme Novartikselle. Olemme kuitenkin pystyneet korvaamaan osan tästä myynnin laskusta geneeristen entakaponi-tuotteiden toimituksilla. Muun tuotteistomme myynti kehittyi edelleen hyvin ja on kasvanut 10 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla

...
Olemme arvioineet uudelleen taloudellisia tavoitteitamme. Perustavoitteina ovat edelleen konsernin taloudellisen vakauden varmistaminen ja kannattava kasvu. Tavoitteet toteutetaan kasvattamalla liikevaihtoa sekä säilyttämällä kannattavuus hyvällä tasolla, jossa liikevoitto ylittää 20 prosenttia liikevaihdosta. Näiden tavoitteiden toteuttaminen vaatii jatkuvaa panostusta tuotteiston kehittämiseen. Konsernin vakavaraisuus pidetään jatkossakin vahvana, ja tavoitteena on vähintään 50 prosentin omavaraisuusaste."

 

Orionin liikevaihto tammi–kesäkuulta 2012 oli 480 miljoonaa euroa ( ja vertaillessa sitä 471 miljoonaan euroon vuoden 2011 tammi-kesäkuuhun), joten firma kykeni kasvattamaan sitä kaksi prosenttia edellisen vuoden vertailukaudesta. 
  • Liikevoitto oli 145 (158) miljoonaa euroa.
  • Voitto ennen veroja oli 145 (158) miljoonaa euroa.
  • Omavaraisuusaste oli 55 % (61 %).
  • Sijoitetun pääoman tuotto ennen veroja oli 51 % (59 %).
  • Oman pääoman tuotto verojen jälkeen oli 48 % (53 %).
  • Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 0,77 (0,83) euroa.
  • Osakekohtainen rahavirta ennen rahoituseriä oli 0,50 (0,54) euroa.
  • Näkymäarvio vuodelle 2012 päivitettiin katsauskauden jälkeen. Nykyinen näkymäarvio on, että 
  • vuoden 2012 liikevaihto on hieman korkeampi kuin vuonna 2011 ja että liikevoitto on hieman 
  • korkeampi kuin vuonna 2010.
  • Orionin taloudelliset tavoitteet on päivitetty.


Sijoittajat ovat pelänneet kauan mainostettua parkinson-lääkkeiden patenttien raukeamista, mutta kun Orion antoikin positiivisen tulosvaroituksen nyt kesällä, niin oikkuileva markkina olikin yhtäkkiä aivan toista mieltä patenttien raukeamisesta. Alkuperälääkkeen myyntivolyymit pudonnevat edelleen, mutta Orion on vastannut tähän muun muassa tuomalla myyntiin halpoja rinnakkaisvalmisteita, eli samaa alkuperälääkettä eri paketissa. Olen omistanut Orionia nyt siis puolentoista vuoden ajan. Siinä ajassa yhtiö on tuonut minulle 16,1 % osinkotuoton.


Automodularin osavuosikatsausta odotellaan, se ei vielä ole tullut ulos. Seuraava ex-div date on taas lähestymässä. 




Muutokset järjestyksessä Q2, vuosi 2012 sekä vuosi 2012 osingon kanssa

Automodular: -7,4%, +8,1% ja +14,6%
Fiskars:  -4%, + 1,4% ja +5,5%
Orion:  + 8,4 %, + 5,2% ja +14,5%