sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Älykkyys ja osakesijoittaminen



Jokainen terve ihminen kokee olevansa riittävän älykäs. Kuitenkin on laajalti todettu, että osakesijoittamisella ja älykkyysosamäärällä on positiivinen korrelaatio keskenään (ks. yllä oleva kuva). Tieto ei sinänsä ole uutta, mutta se tuodaan melko harvoin esiin, ja silloinkin varovaisesti, sillä aihe olisi kansalaisia säästämiseen tsemppaavalle poliitikolle poliittinen itsemurha. Tämän aiheen esiintuojat leimataan herkästi elitisteiksi ja rikkaitten perillisiksi, koska tasa-arvoisessa Suomessa lienee muita syrjivää tuoda esiin ajatuksia siitä, että jokainen voisi olla oman onnensa seppä. Suomalaisessa uutisoinnissa asia on mainittu joitakin kertoja, ja ovatpa asiaa jo käsitelleet muut suomalaiset talousbloggaajat. Ei sillä, etteikö poikkeuksiakin mahtuisi joukkoon, mutta jokaisen kansalaisen käytännön havainnot vahvistavat tätä tutkimuksin havaittua tosiasiaa; monilla olisi varaa ja käteistä sijoittamiseen, mutta läheskään kaikki eivät tätä tee.


Mark Grinblatt, Matti Keloharju ja Juhani Linnainmaa tutkivat tätä käytännössä todeksi havaittua asiaa akateemisesti ja tulivat samaan johtopäätökseen retrospektiivisessa pitkittäistutkimuksessaan. Tutkimuksen "IQ and Stock Market Participation" aineistona olivat varusmiesten mittaukset Suomessa vuosina 1982–2001. Armeijan P-testi, psykologinen peruskoe eli "pällitesti" mittaa älyä ja lahjakkuutta 120 kysymyksen testillä. Tuloksia verrattiin hallintarekisteriin ja verottajantietoihin eri vuosilta, joten moni teistäkin on voinut toimia aineistona tässä tutkimuksessa.'


Ennen kuin kukaan vetää bataattia nenäänsä, täytyy korostaa, että tutkimuksessa käytetty IQ-scorea (kuvaamassa älykkyyttä) pidetään nykyään laajalti riittämättömänä mittarina kuvaamaan kognitiivista kyvykkyyttä, joten huonompiosaisten joukossa on todennäköisesti enemmän "yleislahjakkuutta" kuin yksinkertaistavat mittarit antavat olettaa. Tutkimuksen päätuloksena voitaneen kuitenkin pitää sitä, että lahjakkuus, älykkyys, korreloi selvästi osakesijoittamisen kanssa.  Mittauksissa lahjakkaammat hajauttivat myös osakkeensa ja tienasivat niillä paremmin. Yleislahjakkuuden asteella ja osakesijoittamisella oli selvästi vahvempi yhteys kuin tulotasoilla.




Toisena omana kapittelinaan tutkijat nostavat esiin sijoittajien käyttäytymisen IQ-asteikon eri päissä; korkean osamäärän sijoittajat allokoivat sijoituksiaan laajemmalle ja heidän salkuistaan löytyi rahastoja ja enemmän yksittäisiä osakkeita kuin matalan osamäärän sijoittajilla. Yllä olevasta taulukosta voi lisäksi tehdä sen havainnon, että terveydellä, koulutuksella tai perhetilanteella ei ole kovinkaan suurta vaikutusta osakemarkkinoilla mukanaoloon. Sen sijaan työttömyys ymmärrettävästi vähentää mahdollisuuksia säästää ja olla mukana osakemaailmassa (tokikaan tässä ei eroteltu esim. tukia saavaa pitkäaikaistyötöntä tai juuri irtisanottua insinööriä). 


Kaiken kaikkiaan tämä antaa paljon miettimisen aihetta. Miksi -köyhyys?

"Cognitive skill’s correlation with participation has implications for the distribution of wealth and policies that affect it. Because low-IQ investors participate less frequently in the stock market, their savings tend to earn lower returns. Compounded over many years, this return difference could contribute to the wealth gap between low- and high-IQ individuals to a greater extent than wage differences. Moreover, governments often use privatization offerings with incentives that encourage retail investors to subscribe. Because high-IQ investors disproportionately reap the benefits of these incentives, privatization offerings may transfer wealth from low-IQ to high-IQ individuals."

10 kommenttia:

  1. Buffett sanoi hyvin: vaurastuminen markkinoilla ei ole IQ kysymys vaan character kysymys.
    Tottakai tarvitset IQ:takin. En usko poliitikkojen suomessa haluavankaan kansan vaurastuvan. Taloudellinen riippumattomuus vähentää hallinnon valtaa alamaisistaan ja uskon, että tämä on punainen vaate poliittiselle eliitille.

    VastaaPoista
  2. Niin totta, tähän voi ottaa tuonkin näkökulman, että kansalaisen taloudellinen riippumattomuus ja pyrkimys velalla elämisen ulkopuolelle on valtaa pitävän kannalta huono asia.

    Tarkoittiko Buffett tuolla sitten kognitiivista kyvykkyyttä laajemmin, mitä tämä pällitesti ja sun muut Mensan palikat eivät edes mittaa.

    VastaaPoista
  3. Sijoittajan kannattaa käyttää omia vahvuuksiaan, eivätkä ne lopu älykkyyteen, jolle taitaa sitä paitsi olla aika monta eriävää määritelmää. Sijoittaminen on liiketoimintaa, eikä se ole reilua - toiset voittavat ja toiset häviävät. Onneksi sentään osakemarkkina on pitkällä aikavälillä ollut plussummapeli, minkä vuoksi moni markkinalla häviävä jää silti sijoituksissaan plussalle.

    Pelkästään luonteella pärjää sijoittamalla indeksirahastoihin. Ratkaisevaa lienee jääräpäinen sijoitussuunnitelmassa pysyminen ja laskukausien kestäminen hampaita purren.

    Moni treidausstrategia vaatii aikamoista matemaattista osaamista, joka vaatinee akateemista opiskelua ja ainakin keskivertoälykkyyttä. Joku väitti lennonjohtajien olevan loistavia treidauksessa, koska ammatti vaatii monien kohteiden samanaikaista seuraamista ja nopeaa päätöksentekoa - samaa kuin treidaus.

    Osakeanalyysiä on vaikea oppia ilman yrittäjäkokemusta. Työntekijänä oleminen on aika lailla erilaista kuin yrittäjyys, eikä yritysten päätöksiä ja tilannetta näe oikein työntekijän näkökulmasta.

    Melkein mikään strategia, jonka kuka vaan voi oppia ja helposti, ei toimi, ei ainakaan kovinkaan kauan - jos tämä toimisi niin kaikkihan me oltaisiin upporikkaita?

    Irtosin näköjään aiheesta. Tuli vaan mieleen lukiessa, että eri strategiat vaativat aika lailla erilaisia ihmisiä niitä toteuttamaan, eikä erilaisuus suinkaan lopu älykkyyteen. Usein näkee keskusteluja, jotka eivät etene, koska keskustelijoilla on täysin erilaiset vahvuudet, minkä vuoksi näkevät asian toisin. Sijoitusalan professori saattaa tuntea alueen tutkimukset loistavasti, muttei ymmärrä liiketoiminnasta oikeasti yhtään mitään. Kokenut yrittäjä taas ei käsitä sijoittamista kompleksien matemaattisten mallien perusteella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi tuosta yrittäjyydestä! Äitini, (hei, c'mon, nyt on jo mamma vedetty tähän mukaan...) joka on yrittäjä ja työllistää 9 ihmistä tällä hetkellä, on sanonut useaan otteeseen, että yritysmaailma on kovaa; voit tehdä yrityksestäsi elinkeinon tai bisnestä. Bisnes on vielä raa'empaa. Tämänkin vuoksi markkinalle tuleva untuvikkopiensijoittaja pelaa isojen pelurien lisäksi kokeneiden kettujen ja yritysmaailman lakien tuntevien kanssa. Voi olla track record alkuun aika masentava.

      Onhan noita strategioita paljasteltu nyt kuitenkin jonkin verran; vaikkapa Piotroskin F-scoresta löytyy ilmaisia ja maksullisia skreenaustyökaluja, ja tämän strategian oppiminen tai seuraaminen ei kovin paljoa vaadi. Sitähän minä en tiedä onko se tuottoisin strategia, vai onko jolla kulla vielä jotain omia kokemuspohjaisia settejä käytössä ;)

      Palataan älykkyyteen kuitenkin sen verran, että korkean IQn sijoittaja osannee löytää tai vaihtaa strategiansa sellaiseen, minkä huomaa tekevän kohtuu kestävästi tuottoa. Näin ollen esim. kyky arvioida yritystä Buffettmaisesti yritysostajan näkökulmasta vaatii tämän huomaamisen lisäksi nimenomaan kykyä tehdä laadukasta yritysanalyysiä (sillä tehottomat markkinathan eivät ole diskontanneet pörssihintaa todennäköisesti oikein). Ilman tätä perusoletusta analyysin tekeminen olisi turhaa.

      Poista
  4. Tuo älykkyyden määritelmä on tässä hieman ongelmallinen.
    Itse väittäisin että matemaattisesta älykkyydestä ei sinänsä välttämättä ole sijoittamisessa suoraa hyötyä. Totesihan mm. Sir Isaac Newton aikoinaan:
    "I can calculate the motion of heavenly bodies, but not the madness of people" sijoitettuaan South Sea Companyn osakkeisiin huonolla menestyksellä :D

    Toki jotkin tietyt strategiat voivat olla hyvinkin tuottoisia vaatien paljon matemaattista osaamista, mutta se voi olla myös kaksiteräinen miekka jos kaavoihinsa alkaa luottaa liikaa. Markkinat kun muuttuvat ja harva strategia toimii pitkään yhtäjaksoisesti.

    Voisiko selitys tutkimustuloksiin löytyä siitä että älykkyyden kanssa korreloi myös muita luonteenpiirteitä, jotka saattaisivat ovat hyödyllisiä sijoittamisessa. Esimerkiksi ahkeruus, realismi, rauhallisuus, asioiden kyseenalaistaminen yms.

    Tuo kontrasti akateemisuuden ja enemmän yrittäjäläheisen lähestymistavan kanssa on mielenkiintoinen. Mielestäni sijoittajan täytyy osata ajatella myös juurikin Buffet-tyylisesti omistajan näkökulmasta. Akateemikon näkökulmasta taas markkinat ovat täydelliset ja kaikki tuotto on vain korvausta ylimääräisestä riskistä, mikä on esimerkiksi arvo-osakkeiden kohdalla vähintäänkin mielenkiinoinen väite.

    VastaaPoista
  5. Lääkäri: Piotroskin F-score on kiinnostava esimerkki. Sehän on strategia, jonka avulla kuka vaan voi saada konsistentisti ylituottoja ilman oikeastaan yhtään osaamista? Häh? Analogia liike-elämään olisi systeemi, jolla jokainen saa tuottavan busineksen pystyyn ilman vaivaa?

    Opiskelija: Ed Thorpe on loistava esimerkki akateemisesta supersijoittajasta. Thorpe kehitti kaavan johdannaisten hinnoitteluun ja teki sillä läjittäin rahaa. Thorpe oli matematiikan professori muunmuassa MIT:ssa. Thorpin treidit perustuvat arvopaperien suhteellisen hinnoittelun virheisiin, joiden analysointi on puhtaasti matemaattista mallinnusta. Eli Thorpe käytti omia vahvuuksiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta eihän se käytännössä mene noin; en tunne ketään, joka käyttäisi puhdasta Piotroskia, joten anomalia tai tämä Piotroskin havaitsema malli toimii vielä. Joten vastaus kysymykseesi lienee, että kuka vaan voi saada sillä ylituottoja jonkin aikaa, kunhan sitä käyttävä porukka on riittävän pieni.

      Analogia liike-elämään ei toimi siis käytännössä, kuten tajuat varmasti paremmin kuin minä. Toki on hienoa, jos on löytänyt strategian ja pelisäännöt vaikkapa liike-elämästä, joilla tehdä ylituottoa.

      Poista
  6. Tuo ei kyllä ole varsinainen ÄO-testi. Tulosta voi parantaa selvästi esim. opettelemalla päässälaskua. Mensakaan ei hyväksy tuota testiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei olekaan. Lisäkritiikkiä voisi antaa esim. tutkimuspopulaation valikoitumisesta, sillä tuossahan lähes kaikkia ovat miehiä. Randomisointi koko ikäluokkaan olisi voinut muuttaa tuloksia.

      Poista
  7. Kyllä älykkyyttä tärkeämpää on nimenomaan että teke itse kunnon tutkimustyötä sijoituskohteista. Esim pieniin yhtiöihin sijoittaminen on loistava vaihtoehto aloittelevalle osakesijoittajalle. Tossa artikkelissa oli yarkemmin kuvattu miksi http://sijoitusvinkki.com/2014/12/osakesijoittaminen-arvosijoittaminen/

    VastaaPoista