PCSK9 = $$$

Ateroskleroosi on voitettu? Perinteisten kolesterolilääkkeiden rinnalle ollaan tuomassa uutta, erilaisen farmakodynaamisen profiilin omaavaa lääkettä, PCSK9-entsyymin estäjää. Kyseinen entsyymi hajotuttaa elimistössä LDL-kolesterolireseptoreita. Tämän seurauksena LDL-kolesterolin pitoisuus plasmassa nousee, koska LDL-reseptorit "kaapataan" solun sisään hajotukseen. Ne eivät siis laske veren LDL-kolesterolipitoisuutta niin kauaa kuin voisivat. kuva: http://www.pacbio.com/publications/Proprotein_Convertase.php

Lääkärikoulussa opiskelijoille opetetaan kohtuullisen perusteellisesti suomalaistenkin kansantautien, sydän- ja verisuonitautien anatomiaa, fysiologiaa, patologiaa, patofysiologiaa, mikrobiologiaa, biokemiaa, farmakologiaa (parin ensimmäisen vuoden aikana) sekä niiden tunnistamista, diagonosointia ja hoitamista (loput neljä vuotta). Vaikka kolesterolikeskustelu vellookin omia myrskyjään, niin hypoteesi verisuonten kalkkeutumisesta eli ateroskleroosista pitää. Keskustelu statiineista, kolesterolista ja ravinnosta on sinänsä tervetullutta ja siinä onkin monta mielenkiintoista omaa kapitteliaan, kuten väestön tarpeeseen nähden (liian) suuri kolesterolilääkkeiden kulutus. Vaikka kansalaisen mielessä voi kuohua, niin lääkeyhtiöt eivät ole jääneet kohuja ihmettelemään. Pfizer, Amgen ja Regeneron Pharmaceuticals (partnerina Sanofi FA) ovat tällä hetkellä kujanjuoksussa kohti merkittävää aluevaltausta; kaikilla yhtiöillä on tutkimustyön alla tällä hetkellä omanlaisensa aihio entsyymi-inhibiittorista, joka tuonee markkinoille aivan uuden kolesterolilääkeluokan.

KOLESTEROLIN MATKA

Jotta lääketutkimusten tuloksia ymmärtäisi paremmin, niin lyhyt oppimäärä biologiasta on hyväksi. Kolesteroli luetaan kemiallisena aineena veteen liukenemattomaksi alkoholiksi. Se kuuluu välttämättömiin
steroideihin ja sillä on tärkeä osa muun muassa hormonien synteesissä ja solukalvojen rakennusaineena. Elimistö tuottaa kolesterolinsa suurimmilta osin maksassa, mutta toisaalta elimistö kykenee säätelemään ravinnosta imeytyvän kolesterolin määrää. Kropalla on kyky homeostaasiin, tasapainoon. Koska veri on lähes kuin vettä, niin kolesteroli matkaa verisuonissa sitoutuneena erityisiin kuljetusproteiineihin, joita nimitetään lipoproteiineiksi. LDL on low density lipoprotein, HDL on high density lipoprotein, mutta näiden kahden proteiiniryhmän välillä on vielä useita muitakin (mm. VLDL, IDL, apoE) kuljettajaproteiineja. Kolesterolin hyvyyttä ja pahuutta luokitellaan juuri tämän kuljettajaproteiinin mukaan, sillä LDL-proteiinit hakeutuvat kudoksiin vieden mukanaan kolesterolia sinne (=huono juttu) ja HDL kuljettaa kolesterolia muualta elimistöstä maksaan (=hyvä juttu).

PCSK9 (proprotein convertase subtilisin-like/kexin type 9) on entsyymi elimistössä, joka osallistuu LDL-reseptorin hajoamisen säätelyyn. Geenitutkimus paljasti entsyymin merkityksen; PCSK9:n määrää elimistössä vähentävä geenivirhe johtaa henkilön matalaan veren LDL-pitoisuuteen ja päinvastoin PCSK9:n määrää nostava geenivirhe (yliekspressio) aiheuttaa kansalaiselle korkean LDL-pitoisuuden veressä. Eli kun entsyymi ei hajota LDL-reseptoreita, ne elävät kauemmin laskien veren LDL-kolesteroliarvoa paremmaksi. Mainittakoon tässä vielä kiinnostuneille, että kyseessä ei ole familiaalinen hyperkolesterolemia. Lääketieteellinen perustutkimus onnistui tuottamaan lääkekehitykselle jälleen erään kohteen, minne voisi kehittää lääkkeen. PCSK9-inhibiittorit ovat jalostuneet tuhansista lääkeaihioista, joiden lukumäärää on karsittu kovalla kädellä tutkimusfaasien aikana. LDL-pitoisuuksien laskut veressä ovat olleet -70 % lähtötasosta ja sitä parempia. Tehokkaimmat statiinit voivat pystyä samaan, mutta niiden laajemmat haittavaikutukset kääntävät edgen selkeästi tämän uuden lääkeryhmän puolelle. Lisäksi nykyiset vaihtoehdot olisivat injektoitavia, ja pistos tulisi antaa kerran kuussa.

PELIKENTÄLLÄ ON KOLME PELURIA

Miten sijoittaja pääsee tästä hyötymään? Keskeistä on löytyy riittävän hyvä hevonen, jonka taakse uskaltaa hypätä, sillä pelkkä rahan latominen sattumavaraisesti valitun hevosen voiton puolesta ei takaa vielä tulevaisuuden tuottoja. Laadullinen analyysi, lähinnä tähänastisista tutkimuksista, on erittäin tarpeellista. Sen jälkeen tulevat mielestäni vasta fundamenttipohjainen lähestyminen yrityksiin; esim. EV/EBIDTA ei ole niin tärkeä tunnusluku, kuin ikiholdia etsiessä.

Pfizer, Amgen ja Regeneron Pharmaceuticals ovat heittäneet korttinsa pöytään ja kilpajuoksu kohti markkinoita ja länsimaisen pulleron kalkkeutuneita sepelvaltimoita on alkanut. PCSK9-inhibiittoreiden on varovaisesti arvioitu olevan suhteellisen turvallisia, varsinkin statiineihin verrattuna. Itse asiassa sitä on ehdotettu korvaavaksi vaihtoehdoksi niille, joille statiini ei esimerkiksi haittavaikutusten vuoksi sovi.

Catapano AL, Papadopoulos N. The safety of therapeutic monoclonal antibodies: implication of cardiovascular diseases and targeting the PCSK9 pathway. Atherosclerosis. 2013. May; (228)1:18-28.

Pfizerin RN-316 on väläyttänyt kykyjään, ja siihen suhtaudutaan yleisen positiivisesti. Regeneronin alirokumabi on ollut myös vakuuttava, mutta ei Amgenin AMG-145 jää pekkaa pahemmaksi (abstrakti).

Lee P, Hagele RA. Current Phase II proprotein convertase subtilisin/kexin 9 inhibitor therapies for dyslipidemia. Expert Opin Investig Drugs. 2013 Nov;22(11):1411-23.

	Pfizer	Amgen	Regeneron
EV	210,11 B	89,28 B	27,52 B
EBITDA	22,96 B	6,61 B	737,55 m
EV/EBITDA	9,15	13,51	37,31272456
ROE %	13,2	25,2	33,6
P/B	2,7	3,9	16,2

Vertailussa olevista yhtiöistä Regeneron on markkina-arvoltaan selvästi pienin. Sen kurssikehitys on ollut mainiota. Pörssihintaan on leivottu hypetystä asianmukainen annos, mutta näille tulevaisuudentoiveille on hieman perustettakin. Yhtiö sai Eylea-nimisen silmäpistoslääkkeen menestyksekkäästi eteenpäin ja on firman tuoteputki täynnä muutenkin biologisia lääkkeitä.

VAIHTOPENKILLÄ KUOHUU

 Mielenkiintoinen lisä juuri tämän uuden kolesterolilääkeryhmän kehittämiselle oli parin ison lääkärijärjestön antama amerikkalaisten hoito-ohjeiden päivitys. Ne suosivat nykyisiä, kohtuullisen tehokkaita statiineja, jolloin PCSK9-inhibiittorit asettuvat epäedulliseen valoon, vaikkeivät ole vielä edes markkinoilla. FDA kiirehti tiedottamaan pian perään, että he eivät välttämättä vaadi kyseisiltä lääkkeitä näyttöä sydänkohtausten ja aivoinfarktien vähentämisessä, vaan entsyymi-inhibiittorit voisivat päästä kevyemmällä näytöllä markkinoille. Tämä on lääkeyhtiöiden omistamisen haittapuoli; poliittisen sääntelyn riski on aina olemassa, tällä kertaa kuitenkin lääkefirmojen suuntaan.


Seuraan suurella mielenkiinnolla lääkefaasien etenenemistä. Salkussani BB Biotech on tällä hetkellä sen verran suurella painolla, etten mielelläni lisää lääkeyhtiötä enää salkkuuni. Arvostuskertoimista huolimatta pidän Regeneronia potenteimpana vaihtoehtona näistä kolmesta. Edes osittainen onnistuminen tuoteputken lääkkeiden markkinoinnissa antaa vastinetta nykyiselle tuottovaateelle.

Kiitos stockrover.com!

Kiitos stockrover.com, kiitos! Teidän avullanne olen löytänyt jotain erittäin mielenkiintoista. Sain samalla pähkinän purtavaksi, sillä paria ajatusmalliani täytyisi varmasti jalostaa, jotta ne toimisivat oikeina kvanttimalleina. En tiedä oikein mitä yllä olevasta graafista pitäisi sanoa. Missä menee data minigin  raja ja missä kohtaa sitä huijaa enää vain itseään? Yllä oleva kuva kertoo oranssilla merkatun strategiani kymmenen viime vuotta Pohjois-Amerikan markkinoilla. 

Alimpana kyntävä S&P 500 -indeksi on tuottanut viimeisen kymmenen vuoden aikana +63% eli aika vähän. Osingonkasvattajat ovat yltäneet kohtuullisen hyvään tuottoon backtestatenkin, mutta voiton tässä vertailussa vie RSI-pohjainen oikeaan ostohetkeen tähtäävä momentum-sijoittaminen. 

Ajatuksiani hiemankin seuranneet tietänevät, että olen pitemmän aikaa ajatellut siirtää osan sijoitustoiminnastani ydin-satelliitti -mallimaisesti "jollekin toiselle". Se joku toinen voisi olla esimerkiksi jonkin sijoitusrahaston ammattitaitoinen hoitaja, ETF:n laaja hajautus tai kvanttimalli omine kriteereineen. Olo on tällä hetkellä hieman häkeltynyt. Olenko vain niin tyhmä, että en vain hoksaa jotain oleellista?

Kvartaalikatsaus Q3/13 +6,48%

Yleinen, kypsää markkinasuhdannetta kohti kulkeva markkinavire sai salkkuni kulkemaan myötätuulessa. Niin, samoin kulki kyllä indeksikin, joten juhlan aiheet tämän pienen piensijoittajan kahvipöydässä jäävätkin siihen. Salkkuni TWR-tuotto viime kvartaalilta oli +6,48%.

Oma vertailuindeksini, joka koostuu mediaanina siis OMXHCAPGI ja All World Indexistä, kulki ylöspäin +10,75% edelliskvartaalin aikana. Tästä voi koostaa yksinkertaisen päätelmän: indeksisijoittaja on minua johdossa. Miksi siis en sijoita indeksiin enempää, vaan olen nostanut käteisposition kokoa pikkuhiljaa, mutta varmasti?

Koko vuoden TWR-tuotto on jättänyt itselleni luun käteen; vuoden alusta salkku on kasvanut TWR:llä mitaten +0,86%. En ole vallitsevaa inflaatiokantaa seurannut, mutta pitkän aikavälin rahan arvon alenema on syönyt omaisuuteni arvoa. Mitä olen saanut? Vatsanpuruja? En. Jännitystä? En sitäkään, mutta oppia ainakin. Aion jääräpäisesti jatkaa osakepoiminnalla nykyisellä strategiallani. Tenbaggerien etsiminen jatkuu, mutta jääköön nähtäväksi kuljenko lopulta tavallisena bullerona häviten vuosi toisensa perään markkinalle.

Jotta iso kuva ei jäisi aivan avaamatta, niin alla on screenshot Nordnetin salkun tuotosta OMXH:ta ja siellä koostamaani vertailuindeksiä vastaan. Voitolla ollaan molempien suhteen. Lisäksi kyseisestä tuottokaaviosta puuttuvat hyvätuottoiset Seligsonin Global Top 25 Brands ja S-osuudet.

Automodularille olen antanut aikaa tämän vuoden loppuun saakka tehdä jotain. Jos mitään ei tapahdu, niin myyn kaikkien bulleromaisten tunteiden läpikäymisen jälkeen tämän holdin. Jos jotain tapahtuu, muutan sijoitusteesia, ja AM.TO saattaa jatkaa eloaan salkussani. 

Lääkärin työ -raakaa työtä

Oletteko koskaan miettineet mitä lääkäri oikeastaan tekee työpäivänsä aikana? Kyllä, tietysti tutkii ja hoitaa potilaita. Mutta lääkärin kuin lääkärin työnkuvaan sisältyy eräs merkillinen komponentti, johon varsinainen lisensiaatin koulutus yliopistossa ei valmista oikeastaan ollenkaan. Se on paperityö, jota olen yllätyksekseni joutunut tekemään runsain mitoin kesän aikana. Päätin poiketa jälleen blogin teemasta ja avautua hieman lisää sijoittamisen ulkopuolisista asioista. Näkemykseni kirjoitan perusterveydenhuollon lääkärin näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveysministeriö vuosien saatossa kartoittanut nuorten lääkärien tyytyväisyyttä ja työelämään liittyviä kysymyksiä pian valmistumisen jälkeen.  LÄÄKÄRI 2008 - Kyselytutkimus vuosina 1997–2006 valmistuneille lääkäreille on niistä viimeisin. Eräänä tutkimustuloksena korostui muun muassa se, että erityisesti terveyskeskuslääkärit kokivat runsaan paperityön ja työn pakkotahtisuuden työssään haitalliseksi tekijäksi (Heikkilä ym. 2009)

Perusterveydenhuollon piirissä paperityötä on valtavasti. Tämän kaltainen 

pinkka potilaspapereita tekemättömänä tuli tutuksi. Kiireen keskellä 

oppii elämään, mutta epävarmuuden sietäminen on haastavinta. Kuva ei ole

lavastettu.

Suurin osa lääkäreistä tekee työpäivänsä hyvin paljon paperitöitä, pahimmillaan noin 60-70% päivästä. Siis istuu koneen takana riittävän epäergonomisessa asennossa näpytellen  Tästä paperikasasta ei-lääketieteellistä duunia on konservatiivisen arvioni mukaan noin  5-10%. Veronmaksajien rahaa kuluu moniin vielä järjettömämpiinkin paikkoihin, mutta minulla olisi asiaan yksinkertainen säästöehdotus (ei ole oma idea). Tilastointia, jatkohoitopaikan miettimistä yms. työtä voisivat tehdä koulutetut sihteerit ja vielä tehokkaammin kuin montaa rautaa tulessa pitävä lääkäri. Tässä on julkisessa terveydenhuollossa tehostamisen varaa. Privaattipuoli on paljon edellä tässä töiden organisoinnissa, ja siellä lääkäri saa keskittyä ammattinsa mukaiseen työhön. 

Liian tuttu näky; tiimalasin tuijotus. Toimiva potilastietojärjestelmä, jota päivän aikana käytetään runsaasti, olisi kaikkien etu. Aivan kaikkien.

Toinen, vielä suurempi harmaita hiuksia aiheuttava asia työssä on toimimattomat ja yhteensopimattomat potilastietojärjestelmät. Ymmärrykseni IT-puolen asioita on melko pinnallinen, mutta olen saanut käsityksen, että laajan potilastietojärjestelmän tekeminen on todella iso urakka. Asian eteen vaadittaisiin insinöörien hikeä ja katkenneita koodinpätkiä kuulemma valtava kasa. Näistä vertauskuvista huolimatta nakertaa todella rankasti kun kiireessä tehtävä aamukierto vaatisi vähintään yhtä nopean koneen ja tietojärjestelmän. Yksikin bugi saatika järjestelmän kaatuminen tietää pidempää työpäivää. 

Alla on mielenkiintoinen taulukko; kysymykseen on saanut vastata valitsemalla monta eri kohtaa. Alkuun voisi terottaa palkan merkitystä. Lääkäreiden ostovoima Suomessa on suurehko, mutta tuntuu, että suomalainen mieltää hyvän palkan ja euronkuvat lääkäriyden synonyymiksi joskus. Lääkäreitä moititaan ahneudesta. 

Palkka on ollut merkityksellinen tekijä noin joka neljännen nuoren lääkärin työvalinnoissa, eikä asiassa ole tapahtunut muutosta parissakymmenessä vuodessa. Sen sijaan oikeasti merkityksellisiä asioita ovat tutkimuksen mukaan olleet työn ammatillinen kiinnostavuus, sijaintipaikkakunta, erikoistumismahdollisuus (=yliopistosairaala lähellä) sekä henkilökohtaiset seikat. Eivätkö nämä ole aika pitkälle samoja tekijöitä minkä perusteella (mikäli on mahdollisuus valita) sinäkin työpaikkasi valitset? 

Itse koen oman ammatin valintani oikeaksi. Olin valmistumassa ihan toiseen tutkintoon, kunnes pääsin lääketieteelliseen tiedekuntaan. Ei ole kaduttanut. Työssä on joitakin raskaita puolia, osa hyvin epämiellyttäviäkin, mutta tunnen olevani itselleni mielekkäällä alalla. Saan käyttää persoonani hyviä puolia ihmisten kanssa työskennellessä. Lisäksi tunnen, että työ on älyllisesti niin stimuloivaa, että addikti asioiden selvittämiseen ruokkii vain pyrkimystä kehittyä.

Tästä tähän. Ei mulla muuta. 

Tätä on taloudellinen riippumattomuus

Joki kutsuu, eikä sen kutsua voi vastustaa. Kaikki oikeudet 

pidätetään.

Viime viikolla elin erästä osaa siitä unelmastani, tavoitteestani olla taloudellisesti riippumaton. Ajattelin nyt blogin linjasta poiketen avautua hieman yksityiselämästäni, vaikka aihe lopulta liippaakin läheltä sijoitustoimintaani. Olin ystäväporukkani kanssa Pohjois-Norjassa Finnmarkissa, Kautokeinon kunnassa luonnon helmassa kalastamassa. Reissu ei uskoakseni ollut mitenkään erityinen kalareissu. Itse reissun tekoon kului rahaa lupineen, välineiden desinfiointeineen, polttoaineineen ja ruokineen vain 92€. Päälle tulee tietysti hieman kuluja näkymättömistä valmisteluista, kuten vieherasian täydentämisestä ja vastaavista. Reissu ei kuitenkaan ollut kallis, varsinkin koska sen anti oli kuitenkin niin erinomaisen mieltä lämmittävä. Taloudellinen riippumattomuus merkitseekin minulle ennen kaikkea aikaa, koska aika on rahaa. Ja raha on minulle vaihdonväline sen saamiseen. Haluan viettää aikaani minulle tärkeiden ihmisten parissa myös tulevaisuudessa.

Tässä aletaan olla jo pelipaikoilla. Joen nimi on Mollesjohka, ja se virtaa Iesjavresta kohti etelää. Katso mitä peilejä ja kiventauksia tässäkin on koluttavana! Melkein itku pääsee, kun on niin täydellistä. Kaikki oikeudet pidätetään.