Vihreä kulta -takuuvarmaa tuottoa

Henkilökohtaisesta kiinnostuksesta olen alkanut tutustumaan erääseen varmatuottoiseen sijoitusmuotoon, missä rahani ovat tallessa ja myös tuottavat aina enemmän, mitä inflaatio niitä ehtii heikentää. Kyseessä on siis metsä, jota voi omistaa sijoitustarkoituksissa, mutta myös virkityskäyttöön. Aion omistaa metsää molemmista syistä. Käyn läpi nyt lähinnä suoraa metsän omistamista, mutta muistakaa, että metsää voi omistaa vaikkapa indeksiosuusrahaston kautta.

Metsä on kiinteä alue, jossa on paljon elämää. Metsän arvo koostuu maa-alueesta, sen rakenteesta sekä metsän puista. Suurimpana arvon määrittelijänä toimii puun arvo, mihin hintaan kyseistä puulajia myydään ja ostetaan markkinoilla. Metsä tulee olemaan takuuvarmasti oman salkkuni keskeinen osa, kunhan ikää itselleni karttuu lisää. On jotenkin hankala mieltää, että metsä olisi sijoitusinstrumentti osakkeiden ja korkosijoitusten keskellä, mutta joka tapauksessa varani tulevat allokoitumaan voimakkaasti metsään ajan saatossa. Tein hieman pohjatyötä tätä kirjoitusta varten, sillä eräs tuttuni on metsäkoneyrittäjä ja alan koulutuksen saanut, joten hän tietää mistä puhuu. Lisäksi Metsäntutkimuslaitos tarjoaa loistavia tietopaketteja.

Metsän tuotto

Metsä tuottaa Suomessa 3,5 - 6 % vuosittain, riippuen metsäpalstan sijainnista Suomessa. ”Vaikka kantohinnat pysyisivät inflaation tahdissa, tuotto jäisi silti alle viiden prosentin koko maan tasolla”, tutkija Esa Uotila lainaten Metsäntutkimuslaitoksesta. Metsänomistamisen nimellistuotto oli keskimäärin 5 ja reaalituotto 2 prosenttia ajanjaksolla 1983–2003. Esa Uotila ja Markku Penttinen ovat tehneet tiedotteen Metsä sijoituskohteena vuosina 1983-2003, mihin voitte perehtyä tästä.

Metsään sijoittavalla kannattaa muistaa myöskin se, että kaupunkien läheltä metsämaastot voivat alkaa kelvata tonttimaaksi, joten puun lisäksi maa-alueen fyysinen sijainti saattaa nostaa arvoaan ja tällainen yllätyskortti kannattaa pitää mielessä. Metsäsijoitus sopii siis erinomaisesti henkilölle, joka on valmis itse tekemään töitä metsässä. Tällöin metsänhoito nostaa sijoituksen arvoa ja tuottoa, eli oman sijoituksen arvoon voi vaikuttaa konkreettisesti. Tämähän ei luonnollisesti onnistu vaikkapa osakkeilla, vaikka huijaankin tässä itseäni ostamalla aina vain Orionin lääkkeitä. :)

Metsän omistamisen riskit


Alalla toimivan yrittäjätuttavani mukaan suurin riski otetaan heti alussa metsää ostettaessa. Osaamaton metsäntutkija ostaa liian helposti kuulemma sian säkissä. Ostajan tulee osata tunnistaa puuston kunto, ikä, maastotyyppi, harvennustarpeet, eläimistö ja eliöstö, jo tehdyt metsänhoidolliset toimet, että hän kykenisi arvioimaan metsäkaupan todellista hintaa. Kyse on siis arvonmäärityksestä, mikä vaatii osaamista.

Luontoäiti voi tehdä tepposiaan, kuten olemme kaikki nähneet viime kesinä. Ruotsissa ja Suomessakin trombit ja kesämyrskyt ovat saaneet metsää lakoamaan hehtaareittain. Vakuutusyhtiöillä alkaa olla tämänkaltaisiin Force Major -tyyppisiin onnettomuuksiin jokin pykälä, mikä tekee korvausten saamisen hyvin hankalaksi tai korvauksen pieneksi. Vakuutusyhtiöt alkoivat viime myrskyjen jälkeen sorvata vakuutusehtoja uusiksi; lähtökohtanahan on, että vakuutusyhtiö ei häviä rahaa myöntäessään vakuutuksia. Kaiken kaikkiaan metsän puuston vaurioituminen ilkivallan seurauksena, loisten tai lahottajahyönteisten lisäännyttyä voi aiheuttaa paikallisia tuhoja ja täten taloudellisia menetyksiä.

Osin poliittisena, mutta myös kehityksellisenä riskinä tulee nähdä paperinkäytön väheneminen.Tämä riski kohoaa huomattavasti, jos kyseessä on suuri metsäomistus tai omistetun metsän puusto on vain selluksi sopivaa. Pienmetsää myydään suoraan sahoille puutavaraksi ja harvennusta kaipaavaa leimikkometsää esimerkiksi Metsäliiton kautta energiapuuksi lämpövoimaloihin. Toki vaihtoehtoja myynneille on, eli kaikki puu ei siis päädy sellukattilaan. Taulutietokoneiden yleistyminen ja sähköisten palveluiden räjähdysmäinen kasvu on vähentänyt paperinkulutusta, mikä on ajanut ainakin väliaikaisesti ylikapasiteetin vaivaamia paperiyhtiöitä ahtaalla Suomessakin.

Yksittäisen metsänomistajan kannalta riski ei kuitenkaan ole niin suuri kuin vaikkapa paperifirmoilla, vaikka puun markkinahintaa määrääkin kysynnän ja tarjonnan lain mukaan sen tarve. Näin olleen esimerkiksi vuosina 2006 ja 2007 puulla tienasi vuosittain noin 15 %, mutta pitkällä aikavälillä annualisoitu tuotto taantuu matalammaksi. Tähän liittyy ajoituksen riski, mitä on kyllä huomattavasti helpompi hallita kuin esimerkiksi osakemarkkinoiden ajoittamista.

Moni ostaa metsää jonkin vanhan tilan kylkiäisenä. Yhtäältä vanhoihin maatiloihin tai asuntoihin voi kuulua huomattavia aloja metsää, mutta toisaalta näitä tiloja vältetään niiden omistamisen mukana tulevan kiinteistöveron mukana. Mikäli metsäomistuksessa ei ole rakennettua alaa, niin tältä vältytään.


Tulevaisuuden näkymät

Metsällä on edelleen sijoitusmuotona kaikki entiset valtit puolellaan: se on vakaatuottoista ja aikaa kestävää omistamista, ja jonka omistamiseen ei liity kovin suuria riskejä. Puurakentaminen on kokemassa renesanssia ekologisuudessaan, mutta myös halpuudessaan ja kätevyydessään. Tällöin laadukasta tukkipuuta omistava metsämies voi hykerrellä tyytyväisyyttään. Toisaalta uusiutuvat energiamuodot voivat antaa osansa myös metsänomistajalle, sillä oikeanlainen metsänhoito vaatii nuoren puuston harvennusta ja leimikoiden poistoa. Tämä materiaali kelpaa aivan erinomaisesti energiapuuksi.

Jos metsään ei halua suoraa omistusta, kyseeseen voi tulla myös yhteismetsä, jossa ollaan osakkaana isommassa. Yhteismetsän verotus on ollut ainakin ennen kepeämpää (tasoa 26%) kuin metsäkaupoilla käytettävä pääomavero, mutta tästä en ole varma, joten tarkistellaan asiaa. Metsäkeskukselta saatava esite kertoo kaiken olennaisen, mikäli metsämieheksi tai -naiseksi haluaa alkaa pienemmällä panostuksella:

• Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen. Yhteismetsän ylijäämästä jaettavat jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa eli osakkaiden ei tarvitse maksaa veroa yhteismetsästä saamistaan tuloista.

• Verotuksessa ovat käytössä ennakot ja kuukausittaiset alv-tilitykset.

• Yhteismetsällä on kirjanpito- ja tilintarkastusvelvollisuus.

• Osuudet ovat osakkaiden vapaasti myytävissä tai pantattavissa, mutta osakaskunnalla voi olla yhteismetsän ohjesäännössä etuosto-oikeus.

• Osuuksilla on tavallisesti ohjesäännössä luovutusrajoitus, joka estää liian pienien yhteismetsäosuuksien muodostumisen.

• Osakaskunnan äänestyspäätöksissä on äänileikkuri, jolla turvataan pienosakkaiden vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa.

Kaikkein kevein sijoitusmuoto metsän hajua halajaville olisi ETF:t, josta kylkiäisenä ostetaan kaikennäköistä metsäpalstaa ja alan toimijaa. Mikä olisi sinun sijoitusmuotosi metsän suhteen, vai tuleeko sitä edes olemaan?