Margin of safety

Eräs toissa kesän pässeistäni

Turvamarginaalin ymmärtävät käsitteenä varmasti kaikki, mutta käytännön ohjeena se onkin sitten huomattavasti mutkikkaampi. Ensinnäkin, eniten siitä lienevät kiinnostuineita arvosijoittajat, koska riittävällä turvamarginaalilla ostettu katalyyttiaan odottava osake voi olla tuottoisa sijoituskohde. Toisaalta jokaisen osakepoimijan tulisi miettiä markkinoilla oloa, sillä kyytiin ei välttämättä kannata hypätä hinnalla millä hyvänsä, sillä huippuhinnalla tehty kertaluonteinen ostos voi jäädä tuotoltaan vaatimattomaksi, vaikka yhtiö tekisikin entisenlaista tulosta.


Innostuin Random Walker Down the $treet bloggauksen perusteella laskemaan turvallisia rajoja omille potentiaalisille ostokohteille, omilla tuottovaatimuksillani. Arvosijoittajan oppeja aikanaan luonut Benjamin Graham muotoili muun muassa käsitteen Margin of safety; turvallinen erotusmarginaali osakkeesta maksetun hinnan ja sen todellisen arvon välillä. Kun omian kriteerejä pitää riittävän tiukkana ja vielä noudattaa omia linjauksiaan sekä sijoitussuunnitelmaan pitkäjänteisesti, niin onnistumisen riski on suuri. Analyytikot ja sijoitustalot tarjoavat kukin omia reseptejään ja näkemystään yritysten tiloista, joten lienee jokaiselle rahojaan sijoittavalle terveellistä ottaa ja perehtyä ostokohteisiinsa sen verran, että omaa niistä oman näkemyksensä. Tokikaan omia taitoja ei tule yliarvioida (sillä paljon yhtiötä X seuraava analyytikko voi hyvinkin olla lähempänä arvioissaan vaikkapa yhtiön todellisesta arvosta), mutta tehty työ kasvattaa sijoitustaitoja ja antaa jotain omaakin kiintopohjaa oman näkemyksen muodossa.


Nämä määritykset ovat pohjimmiltaan kuitenkin vain arvailua ja teorioiden hyödyntämistä, joten jonkun toisen mielestä vaikkapa firman pohja-arvo voi olla aivan toista. Lisäksi täytyy muistaa, että tästä tavoitehintojen luomisesta ei saa tehdä liian monimutkaista asiaa, vaikka itse arvonmääritys onkin hankalaa jopa ammattilaisille. Kukaan ei osu täsmällisesti vaikkapa todellisen arvon määrityksessä, mutta laskelmista on silti suuri apu ja edes jokin kiintopiste, kun sijoittaja arvioi osakkeen arvostustasoa. Apuna laskemisissa käytin muun muassa substanssiarvoa, sillä esimerkiksi yritysostaja lähestyy kohdetta arvioimalla sen markkina-arvon (vaikkapa kaupankäynnissä mukana olevien osakkeiden lukumäärän avulla) ja lisää markkina-arvoon vielä yritysoston mukana tuomat ostettavan yrityksen kaikki velat. Tämä taso voisi olla hyvin rock bottom -hinta. Unelmatilanne olisi, jos sijoittaja pystyy ostamaan osaketta lähelle rock bottom -tasoa.


Intrinsic value kuvaa omalla tuottovaatimuksella nykyhetkeen diskontattuja yrityksen tulevaisuudessa tuottamia kassavirtoja. Toisin sanoen se sopii yhtiöille, joiden kasvu ja kassavirrat ovat ennustettavia edes jossain määrin. Intrinsic value voisi siis olla omien ostojeni aloitushinta, sillä se kuvaa reaaliarvoa (omalla 11% tuottovaatimuksella diskontattuna), mikä on kuitenkin enemmän kuin tasearvo. Esimerkiksi pelkkä brändi tuo hankalasti määritettävää lisäarvoa taseesta laskettavaan kirja-arvoon. Arvonmääritysmalleja on useita

http://8vsb.wordpress.com/2009/04/06/fasb-affirms-fair-value-principles/

Fair value on yhtiön todellinen arvo ja siihen on laskettu siis mukaan markkinoiden tuottovaatimuksella tähän hetkeen yrityksen tulevaisuudessa tuottamat diskontatut kassavirrat. Sijoittajan tulisi siis viimeiseen asti pyrkiä välttämään ostamista yli fair valuen, sillä muuten hän maksaa osakkeesta enemmän kuin mitä kassavirtojen nykyarvo on. Toisin sanoen hän on lyönyt spekulatiivista vetoa yhtiön markkinoita paremmasta menestymisestä. Fair valueta voi käyttää myös oman osto-ohjelman tai yksittäisen oston rajahintana, mutta tällöin on odotettavissa markkinoiden mukaista tuottoa miinustettuna veroilla ja kaupankäyntikuluilla.

Esimerkiksi tähän tyyliin

Osakkeen todellista arvoa voit määrittää esimerkiksi CAP-mallilla, kassavirta-analyysilla (DCF-laskelmat), EVA-malleilla, Gordonin osinkomallilla, WACC-mallilla. Nostan vielä esiin käyttökelpoista arvonmääritysmallia:

Gordonin osinkomalli

P =  d x E / (k-g)

P = hinta
d = osinkokate eli payout ratio
E = osakekohtainen voitto
k = markkinoiden (tai oma) tuottovaatimus
g = yhtiön osinkokasvu
(D = osinko = d x E)

CAP-malli

E(R_i) =  R_f + β_i * [Ε (R_m ) - R_f ]
E(R_i) = Osakkeen i odotettu tuotto (eli sen on kulu yritykselle, oman pääoman kustannus)
R_f = Riskitön (historiallinen) tuotto, esim. 12 kk Euribor-korko
β_i = osakkeen beta
E(R_m ) = Markkinaportfolion m (historiallinen) odotettu tuotto

Haluan siis terottaa, että tehkää omia arvonmäärityksiänne, jotta tiedätte mistä on kyse.

Seurantalista päivitetty -ja mitä sieltä tulee!

Päivitin Eristyspotilaiden hoidon ajankohtaisemmaksi ja mitä löysinkään! Hoitoa on parin sitkeän potilaan kohdalla tehostettava, ei puhettakaan kotiutumisesta. Sen sijaan Sampon kohdalla lienee parasta kirjoittaa epikriisi tältä hoitojaksolta; sitä en taida saada hetkeen edes virtuaaliseen salkkuuni sen hintaan pakatun arvon vuoksi.

Uusi tilanne seurantalistalla. Piotroskia ei pisteytetä, mutta sitä olen alkanut keräilemään ihan mielenkiinnosta tuohon kylkeen.

Tilanne ennen Cliffsin tuloa seurantaan. Ostettavissa olisivat olleet MDT, 

SAMAS ja TSCO.

Otin kuvankaappauksen pisteistä ja graafista ennen muutosta. Ja ajattelin tehdä näin vastakin, niin näemme mihin suuntaan Eristysosakkeet ovat vaeltamassa. Eräänä mahdollisena lisänä saatan lisätä Piotroskin pisteet taulukon oikeaan reunaan. En silti laske niitä yhteistulokseen, sillä en saa suomalaisille osakkeille kyseisiä pisteitä. Mutta niille yhtiöille, joille Piotroski Scoren saa, se tulee olemaan mielenkiintoinen lisä.




Huomatkaa kuitenkin (vrt. nykyinen graafi pallukoista), että salkkuun tullut Cliff Natural Resources räjäyttää tilaneen aivan erinäköiseksi fundamenteillaan! Tämä on toisaalta myös vaaran paikka, sillä fundathan eivät ota huomioon tulevaa, mikä CLF:n kohdalla on hieman harmaasävytteinen Kiinan rakentamisen hidastumisen vuoksi. Lisäksi silmä poimii Seadrillin huomattavan kallistumisen ja Berkshiren pisteiden laskun tapahtuneen.

REIT ETF -avain asuntosijoittamiseen

Moni sijoittaja haluaisi hajauttaa salkkuaan lisäämällä portfolioonsa sijoitusasunnon. Haittapuolena tälle lasketaan usein sen vaatima suurehko alkupääoma, vuokralaisesta johtuvat riskit, vaivannäön määrä ja epävarmuus saako sopivaa vuokralaista unohtamatta myöskään poliittista riskiä, kuten paikkakunnan viranhaltijoiden päätöksiä edullisten opiskelija-asuntojen rakentamisesta tai kyseisen asuinalueen kehittämisen vähentämisestä.

Asuntosijoittamiseen voi päästä kätevästi mukaan REIT ETF:illä (Real Estate Investment Trusts) vieläpä ilman yllämainittuja riskejä! Saat yhdellä REIT:llä laajan hajautuksen ilman vaivannäköä ja huolta sopivasta vuokralaisesta. Sinun ei tarvitse murehtia, että milloin vuokrasopimus päättyy ja vuotaako se vessanpönttö, sillä sen tekevät puolestasi ETF:ään sisältyvät yhtiöt, tai tarkemmin niiden omistamien kiinteistöjen isännöintipalvelu. Kaikkien suomalaissijoittajien talousbloggaajien äiti, isä ja isopappa KTR on kirjoittanut aikanaan oivan tiivistelmän aiheesta, joten lue myös se.

Tämä sijoitusmuoto pitää sisällään myös omia riskejään, tottakai. Yksi niistä on ETF:ään sisältyvien kiinteistösijoitusfirmojen velkainen tase. Kyseisen alan yhtiöt "voivat" olla melko velkaisiakin ja täten ne voivat vivuttaa toimintaansa velalla, koska niiden omistamilla kiinteistöillä on yleensä hyvä jälleenmyyntiarvo.
Tämä siis täytyy muistaa.

Eräs REIT-sijoittamisen kiinnostava piirre ovat niiden maksamat osingot, jotka kohoavat joskus huomattavan korkeiksi kiinteistösijoitusyhtiöiden tai asuntolainoihin rahojaan laittavien yhtiöiden maksaessa jakelukelpoisen liikevoittonsa ulos osinkoina. ETF.ää valikoidessa täytyy erottaa, että sisältääkö ETF kiinteistösijoitusyhtiöitä (Equity REITs) vai asuntolainohin varojaan jakavia yhtiöitä (Mortgage REITs)

Muutaman REIT ETF:n vertailua

 

Olen valinnut kolme itseäni kiinnostavaa REIT ETF:ää tähän vertailtavaksi. Alla olevassa graafissa niiden kuuden viime kuukauden performanssi on tiivistetty S&P 500 -indeksiä vastaan. Näin lyhyellä välillä huomataankin trendien olevan samansuuntaisia pörssin yleisen kehityksen kanssa.

iShares FTSE NAREIT Mortgage Plus Capped Index Fd (tikkeri REM). Sijoittaa MREIT-tyyliin. ETF:n varat ovat 97,24 %:sti osakkeissa ja loput käteisenä. Kaksi suurinta omistusta, Annaly Capital Management Inc. ja American Capital Agency Corp, muodostavat vajaa 40 % portfoliosta, ja kymmenen suurinta omistusta yhteensä 74,43 %. Pörssihinnasta laskettavat fundamentit ovat varsin kohtuullisia nyt. Näitä voi pitää indeksiin sijoittavalle varsin hyvinä, mielestäni:

Ratio	REM
Average Price/Earnings	8.65
Average Price/Book	0.99
Average Price/Sales	3.63
Average Price/Cashflow	5.01

Rahaston koko on noin 900 miljoonaa USD ja se sisältää 30 yhtiötä USA:sta. Kokonaiskulusuhde (TER) on 0,48%. Osinkotuotto on niinkin kovaa tasoa kuin 11,4% ja kun tähän sisällytetään lievästi nouseva osinkohistoria, niin tämä voisi olla salkun ytimeen sopiva sijoitus.

Market Vectors Mortgage REIT ETF (tikkeri MORT). Saman omaisuusluokan kilpailija Market Vectorilta, joka on vain melkein kymmenen kertaa pienempi rahasto nettovaroiltaan. Kaksi suurinta omistusta ovat samat kuin REM:llä, mutta hieman maltillisemmin painotuksin. Motley Fool valitsi kyseisen ETF:n parhaaksi ETF:ksi tänä vuonna.

 TER on tasoa 0,4% ja osinkotuotto on vaihdellut 9% tuntumassa. Ja edelliseen verrattuna näinkin pienestä 0,08% TER-erosta syntyy huomattava potti, jos ETF:ien arvonkehitys on muuten samanlaista. Varsinkin kun sijoitus olisi hyvin pitkäikäinen.



Seeking Alpha on myös vertaillut kyseisiä samankaltaisia MREIT:jä keskenään.




Vanguard REIT Index ETF (tikkeri VNQ). Tämä ETF olisi perusvarma, suuri suoriutuja salkkuun. Rahaston koko on jo 28 miljardia USD. Lukuja listatessa huomaamme, että TER 0,1 % on todella maltillinen ja osinkotuotto 3,37 % laskettaneen tyydyttäväksi osinkotuotoksi, mikä voidaan mieltää myös vuokratuotoksi. ETF seuraa MSCI US REIT Indexiä, joten nämäkin sijoitukset allokoituisivat maantieteellisesti tuonne jenkkilään.

Equity Holdings

Ratio	VNQ
Average Price/Earnings	42.62
Average Price/Book	2.17
Average Price/Sales	6.07
Average Price/Cashflow	16.73

Kymmeneen suurimpaan yhtiöön indeksiosuusrahasto sijoittaa 45,87 % painolla, joten hajautushyöty on suurempi kahteen edelliseen verrattuna. Kaikkiaan yhtiöitä sisältyy 111 kappaletta tähän indeksiosuuteen.

Oleellista REIT ETF:ssä ei minulle ole siltikään korkea osinkotuotto, vaan se, että niillä kykenisin hyppäämään mukaan asuntosijoittamiseen vaivattomasti. Jos nyt nuorena päädyn ostamaan REIT ETF:ää, niin vaadin siltä korkeaa tuottoa, eli ETF:ien joukko karisee huomattavasti jo tällä vaatimuksella. Satelliiteiltani vaadin 11 % annualisoitua tuottoa, mutta stabiiliksi rakentuva ydin tullee tuottamaan indeksin mukaisesti vähennettynä veroilla, joten noin 8 % vuosituottoa voitaneen odottaa tulevan.

Jos kiinnostuit REIT ETF -aihealueesta, niin tutustu ihmeessä Encyclopedian listaamiin REIT ETF:iin!

Mielenkiintoinen osake ja mahdollinen aliarvostus!

Löysin Piotroski-Scoren skreenailun avulla mielenkiintoisen kaivosalan firman nimeltä Cliff Natural Resources  Inc. (CLF.N). Kyseessä olisi aivan uusi toimiala salkkuuni, jonka korrelaatio muiden salkkuosakkeiden kanssa ei näin arvailemalla ainakaan olisi kovin suuri. Koska kyse on mineraaleista, raaka-aineista, niin voisiko jopa uskotella itselleen, että ostolla saisi hedgeä, eli vastaliikettä salkun suojaukseen. Yhtiö on perustettu jo vuonna 1847 (alkuperäinen nimi Cleveland-Cliffs Inc.) ja sillä on päämaja Ohion osavaltiossa Clevelandissa. Markkina-arvo on tällä hetkellä 5,7 miljardia USD.

Liiketoiminta lyhyesti. Tiivistetysti CLF kaivaa rautamalmia ja hiiltä terästeollisuuden tarpeisiin. Sillä on neljätoista kaivosta Pohjois-Amerikassa ja kaksi läntisessä Austrailassa. Yhtiö on tehnyt kovaa tulosta, mutta nyt jo laajasti tiedossa oleva Kiinan talouskasvun hidastuminen ja sitä myöten sikäläinen ylirakentaminen on ravistellut kurssihintaa paljon alaspäin.

Arvostus lyhyesti. Joku voi tykätä, että yhtiö on arvoansa (ks. linkki blogauksen lopussa), mutta sehän riippuu siitä, että millä hinnalla arvosijoittaja on hypännyt kelkkaan mukaan. Tällä hetkellä kurssihinnasta laskettavat fundamentit ovat seuraavanlaisia:

P/E (ttm) 4,05
P/E (forward) 6,67
P/B 0,92
P/FCF 34,36

Lisäksi Piotroski Score 8 ynnättynä vuodesta 1989 pääsääntöisesti kasvavaan osinkoon ovat huomionarvoisia seikkoja.

Ja osinkotuotto tällä hetkellä 6,17 % sekä viiden vuoden kasvu osingolla tasoa 28 % annualisoituna. Payout ratio 14,55 ja EPS 5 vuoden kasvu 34,9 % vuodessa. Kaiken kaikkiaan siis varsin mukavaa kasvua.



Kannattavuus ja tulevaisuus lyhyesti. Yhtiö viiden viime vuoden ajalta on kyennyt 24 % nettotuottomarginaalin kun itse toimiala on netonnut 10 % katteella. Se kertoo hinnoitteluvoimasta. ROE 29,03 viiden vuoden ajalta (vs. 19,21 toimiala keskimäärin). ROI 5 vuoden keskiarvo on tasoa 17,06, ja onpa toimialakin kyennyt tuottamaan sijoitetulle pääomalle keskiarvona 16,20 %. Yhtiö on siis ollut kannattava, mutta huolta tulevaisuuteen aiheuttaa päämarkkina-alueen, eli Kiinan talouskasvun hidastuminen.

Jotten syyllistyisi aivan selection biasille, eli valitsisin vain mieleisiä lehdistötiedotteita ja analyyseja firmasta, niin tässä Seeking Alphan juttu CLF:n mahdollisesta arvoansasta.
Herättääkö CLF sinussa mitään tunteita?

Tunnusluvut tutuiksi: ROE

Kolmen esittelemäni tunnusluvun kolmiyhteys. Teknik, sano veli ku rautakangen näki.

Aikomukseni sivistää itseäni opiskelemalla muutamia tärkeitä ja piensijoittajan kannalta keskeisiä tunnuslukuja jatkuu tällä kertaa erään lempitunnuslukuni parissa. Ei sillä, etteikö sijoitusoppi, mikäli sitä pystyn antamaan, olisi tärkeää kenelle tahansa rahojansa säilytyskohdetta miettivälle; olen tyytyväinen mikäli pieni kertaus hyödyttää sinuakin! :)


Nyt alamme purkamaan osiin ROE-tunnuslukua (Return Of Equity), minkä näkee usein suomennettavan oman pääoman tuotoksi. Se on mittari, jokaa kuvaa juuri sitä suhteellista tuottoa, johon sijoittaja on rahansa osakkeessa laittanut, eli sijoitetun oman pääoman tuottoa. Kyseinen tunnusluku voidaan kategorisoida kannattavuutta mittaavaksi tunnusluvuksi. Muita voivat olla esimerkiksi liiketoiminnan laajutta mittaavat luvut (liikevaihto ym.), vakavaraisuus (omavaraisuusaste), maksuvalmius (D/E) sekä pörssihinnasta laskettavat arvostusluvut (P/E; P/B).


Blogistiveli Warren on sivunnut myös tunnuslukua kirjoittaessaan Dupontin mallista osakkeen arvonmäärityksessä, joten tsekkaa hänenkin näkökulmansa!



Laskeminen. ROE voidaan laskea eri tavoilla, ja tämän laskutavan päättää itse laskija tai tunnusluvun käytön tarkoitus. Kyseessä on kuitenkin eräs tärkeimmistä tilinpäätöstunnusluvusta. Alla useita tapoja laskea ROE. Ne ovat keskenään yhtä päteviä, sillä kaava muuttuu vaihtamalla samaa asiaa tarkoittavia muuttujia päittäin. Mielestäni ensimmäinen ja viimeinen ovat helpoimmin ymmärrettäviä, joten suosin itse niitä. Tilinpäätöksissä suositaan laskukaavaa

  ROE = nettotulot (tuloja verojen ja rahoituskulujen jälkeen) / osakkeen omistajien pääoma 

tai

=100 * (nettotulos (12 kk)/oma pääoma + varaukset + arvostuserät)

tai

=100 * [(tulos ennen satunnaisia eriä - tilikauden verot)/(oma pääoma + vähemmistöosuus + varaukset (keskimäärin vuoden aikana))]. 

tai

= (nettotulos / myynti) * (myynti/varat) * (varat / oma pääoma)

tai

= tulosmarginaali * pääoman kiertonopeus * taseen pääomarakenteen vipukerroin 

Tulkitseminen. ROE on hyödyllinen tunnusluku vertaillessa saman toimialan yhtiöiden kannattavuuksia keskenään; yleispäteväksi sorteeraajaksi tästäkään ei siis ole. Tunnusluku pyrkii ylläolevien laskukaavojen mukaisesti kertomaan sen, että kuinka hyvin yhtiö on pitänyt huolta yhtiöön sijoitetuista (osakkeen)omistajien pääomista. Se siis osoittaa, että kuinka pääomille on kertynyt tuottoa vuoden aikana. Nyt ROE:n arvo tulee esiin, kun sitä käyttää lisävertailuna yhdessä P/B:n kanssa, sillä yhtiötä saatetaan joskus myydä alle tasearvonsa (P/B alle 1). ROE:en verratessa saattaakin osoittautua, että matala arvostus johtuu jopa negatiivisesta oman pääoman tuotosta.

Sudenkuopat

Tämäkään tunnusluku on osaamattomissa käsissä pahimmillaan harhaanjohtava. Sijoittajan täytyy tietää, minkälainen laskukaava ROE:n laskennan taustalla on ollut, sillä siihen tavallaan piiloutuu velkakomponentti, mikä vipuaa joskus ROE:ta pettävän hyvännäköiseksi. Velkakin voi olla yritykselle joskus hyvä asia, mutta jos korkea oman pääoman tuotto, eli ROE, on siitä johtuvaa, muuttuu tunnusluku vähemmän tärkeäksi. Liika velkahan vain kuormittaa yhtiötä ja altistaa sen suuremmille riskeille.

Katso siis laskukaavoja, että miten ROE:ta on mahdollista kasvattaa tai pienentää. Mieti sen jälkeen, että miksi juuri oman yhtiösi kohdalla jokin ROE:n osatekijöistä on muuttunut, niin saat suuntaa tulevan tarkasteluun. Jos esimerkiksi tulosmarginaali alkaa pikkuhiljaa pudota, voi se olla merkki siitä, että yhtiösi kohdalla sen hinnoitteluvoima on laskemassa ja yhtiön tuotteiden ympärillä oleva "vallihauta" on murenemassa.

ROE käytännössä

Otetaan kotoisa esimerkki: Outokumpu. Sen oman pääoman tuottoprosentti on viime vuosilta seuraava

2007 12,4
2008 -1,1
2009 -12,2
2010 -4,9
2011 -10,9

Keskiarvoksi ROE % -3,34. Entäpä sen taseesta laskettava substanssiarvo, jota monet käyttävät valitessaan kiinnostavia ja aliarvostettuja osakkeita.

2007 1,14
2008 0,53
2009 0,98
2010 1,06
2011  0,45

Keskiarvoksi P/B 0,832, eli Outokumpua olisi myyty viiden viime vuoden ajalta alle tasearvonsa, mikä sinänsä on varsin houkuttelevaa, mutta oman pääoman tuoton huidellessa talvipakkasten puolella voin unohtaa sijoittamisen Outokumpuun. Yhtiö ei olisi pitänyt huolta minun, osakkeenomistajan pääomista, vaan olisi tuhonnut sitä.

Samalla viiden vuoden taaksepäin katsomisella puran ROE:n osiin. Eli

ROE % 5 year average
= tulosmarginaali * pääoman kiertonopeus * taseen pääomarakenteen vipukerroin
= - 0,39  *   0,82 (ttm)    *    2,06
= - 0,66

Tässä kaavassa oman pääoman tuottoa parantaa tuo, etten löytänyt viiden vuoden keskiarvoa pääoman kiertonopeudelle, joten käytin trailing twelve months -lukua. Kauppalehden tilinpäätösluvuista laskemani keskiarvo on kuitenkin epävarmempi, koska en tiedä miten itse vuosikohtaiset ROE:t on laskettu.




Kyseessä on kuitenkin käyttökelpoinen tunnusluku, jota sijoittajan tulisi käyttää jokaisen yhtiön kohdalla. Alla Investopedian havainnollinen video, joka tiivistää koko tekstin yksinkertaisesti.

Lähteitä, mitkä auttoivat tämänkin jutun kasaamisessa:

http://www.investopedia.com/terms/r/returnonequity.asp#axzz28vJjAjSK
http://www.salkunrakentaja.com/2012/08/oman-paaoman-tuotto-on-sijoittajan-perustunnusluku/

Ovatko parhaat yhtiöt parhaita? The market leaders

Tein kesällä Eristyspotilaistani listan ja portfolion Reuters Markets -tietokantaan, kuten jotkut voivat muistaa sen. Tarkkailulista tullee päivittymään taas tässä lähipäivinä, ja saadaanpa listalle myös yksi uusi osake! No mutta itse portfolio, miten se on kehittynyt. Katsotaanpa...

Viiden kuukauden vuoden tuotto, eli siis vajaan kahden viime kvartaalin tuotto on + 12,1 % ja Q3:lla biitattiin myös benchmarkina toimina Dow Jones Industrial Average -yleisindeksi roimalla  + 5,26 % marginaalilla! Tämähän  vaikuttaa helpolta. Todellinen vaihtoehto rahoilleni voisi siis olla esimerkiksi Seligsonin Top Global Brands -indeksirahasto... Tosin tässä yhteydessä tulee miettiä, että nouseeko markkinajohtajien ja vahvan taseen yhtiöiden pörssikurssi nimenomaan niiden vahvuuden vuoksi, mikä puolestaan erottuu eduksi epävarmoina talouden aikoina? Etsiikö instituutioiden ja piensijoittajien pääoma maailmalla niitä tuottavia sijoituskohteita kaiken aikaa, varsinkin nyt kun koroista ei ole paljoakaan saatavissa? Miten markkinajohtajiin sijoittamiselle käy sitten, kun härkämarkkina alkaa ja heikommatkin firmat alkavat tehdä tulosta?

En ole lisännyt Rapalaa kesäkuussa tekemääni listaan, mutta saatan tehdä yhdessä toisen uuden osakkeen ja yhtiön kanssa, jonka esittelen tässä syksyn aikana. Huomioikaa, että nekin ostot olisivat spekulatiivisia siinä mielessä, että osto sijoittuu tiettyyn ajanhetkeen ilman yritystäkään hajauttaa niitä ajallisesti. Portfolion parasta vauhtia on pitänyt Wal-Mart, toiseksi vauhdikkainta Medtronic ja kolmanneksi ripeintä Sampo. Sanotaanko kaunistellen näin, että hapottaa kohtalaisen paljon kun en lisännyt kumpaakaan salkkuuni elokuussa, kun rahat position avaamiseen olisivat olleet kasassa. Sampo liikkui noin jopa 19 EUR tasolla ja Medtronic 39 USD tasolla.

Katso myös edellinen Eristyspotilas-salkun aukaisu!

Q3/12: lääkärille syysnamia

autotribute.com

Jälleen yks kvartaali kömmittiin läpi varsin syystuulisissa merkeissä, ja kvartaaliraportteja putkahtelee kuin tatteja varvasväleihin. Aurinko painui jo ekvaattorin tympeämmälle puolelle ja päivät lyhenevät ripeää vauhtia. Mutta mitämitä! Salkun arvo nousi 9,34 % osinkojen avulla, mutten laske tähän mukaan salkkuun lisättyä rahaa.

Yksi ostokin tapahtui, sillä ostin S-ryhmän osuuskauppaosuuksia holdipositioksi salkun ytimeen. Stabiili, tasatuottoinen ydin tullee laittamaan satelliitit kovalle koetukselle, sillä niiden tulisi lakaista ytimellä lattiaa kun allokaationi niiden suhteen on valmis.

Salkun kehitys kvartaalilla

Katsotaan. Viime kvartaalikatsauksessani asetin Q3:lle tavoitteekseni seuraavan:

"Koko salkun arvonkehitykseltä odotan vähintään sivuttaisliikettä ja edelleen OMXH-indeksin biittaamista."

Osakkeiden arvo kehittyi + 7,14 % samaan aikaan kun tämänhetkinen vertailuindeksini OMXHPI (eli osinkoja ei oteta huomioon) kehittyi + 7,73 %. En lyönyt siis indeksiäni, mutta arvonkehitys oli pikemminkin koilliseen kuin länteen. Kun saamani Fiskarsin maksama syysosinko ja Automodularin kvartaaliosinko otetaan (naminami) huomioon, niin salkun arvo nousi + 9,34 %! OMXHGI kasvoi tässä ajassa 751,55 pistettä eli + 7,78 % eli tässä revin kaulaa osingoilla.

Tässä täytyy huomata, että tämä Nordnetin kuvaaja ei kyllä mielestäni piirrä oikein; käyrät ovat TR- eli Total Return merkittyjä, mutta y-akselilla päädytään vain näihin Profit Index -lukuihin, eli vajaaseen 8 % arvonmuutokseen.

Vieressä oleva graafi tiivistää koko sijoitusurani performanssin. Selvinä dippeinä voidaan huomata reilu vuosi sitten kärjistynyt euron kriisi apupaketteineen, mutta myös Automodularin valtavat vapaapudotukset maaliskuussa ja alkukesällä uudestaan. Se painoi siis pientä, vähän hajautettua salkkuani roimasti. Ajattelin (siirtyy to-do -listalle...) tehdä vertailuindeksin itselleni OMXH ja MSCI World Indexistä laskemalla niistä keskiarvon. Se voisi olla hyvä juttu, sillä se tullee edustamaan salkkuni allokaatiota ennen pitkää.

Tässä tiivistettynä osakkeiden arvonkulku viime kvartaalilta. On alkanut silti tuntua jotenkin hyödyttömältä seurata näinkin tiheään osakkeiden arvonmuutoksia; en saa siitä enää jännitystä ja aikaakin se vie. Pitäydyn kuitenkin vielä näissä kvartaaliväleittäin raportoinneissa.

Seuraava kvartaali

Matalapainetta lienee luvassa muuallakin kuin vain ulkona. Tavoitteeni on ytimen vahvistumisen myötä lyödä edelleen OMXHPI ja OMXHGI. BRIC-maista kuuluu edelleen Kiinan kohdalta huolestuttavia uutisia, sillä tämän maailmantalouden veturi alkaa osoittaa inhimillisiä hidastumisen merkkejä. Orion tekee laadukasta työtä ja mielenkiinnolla odotankin osavuosikatsausta ulos tulevaksi. Mitenhän patenttilääkkeiden raukeamisesta pienenevä kassavirta on käyttäytynyt? Fiskars on käynyt läpi pieniä yt-neuvotteluita ja terästänyt organisaatiotaan. Automodularilta odotan todella vahvaa loppukesän kvartaalia, sillä Pohjois-Amerikassa kuluttajien luottamus on ollut palautumassa entiselle tasolleen, mikä tekee autokaupallekin vain hyvää.

Tutustu vielä aiempaan Q2/2012 -katsaukseeni tai tarkempaan Q2:n läpikäymiseen.